Kyseessä oli siis Nimettömien larppaajien killan karnevalistinen rokokoopunkpeli. Se oli osa Ragnarök-pelisarjaa, mutta toimi itsenäisenä osana. Peli sijoittui Bahama-saarilla sijaitsevaan Bahama Pleasure Garden-merirosvotavernaan, jonne aikaansa kokoontui viettämään kaikki siveettömistä rokokoojoutilaista merirosvoihin ja merenväkeen. Joutilaat olivat toinen toistaan paheellisempia aatelisia, joista monen mielipuuhaa oli keksiä mitä nöyryyttävämpiä tapoja huvitella alempiensa kustannuksella. Merirosvoja oli useampaa sakkia: niin pitsiposliinipiraatteja kuin nahkaniittipunkkariseiloreitakin. Moni myös mieli tutustua hyvinkin läheisesti eksoottiseen merenväkeen, suomukupankin uhalla. Puhumattakaan siitä, kuinka mielellään paheelliset hahmomme olisivat turmelleet paikalle eksyneitä kirkollsia hahmoja! Kaikessa hiljaisuudessa sekavaan sakkiin oli liittynyt tosiaan myös muutama aikamatkaaja ja vampyyrikin.
Kuten huomata saattaa, peli oli hyvinkin flirtti ja seksuaalinen teemoiltaan. Ennen kaikkea se oli kuitenkin sitä turvallisesti. Imartelua, flirttailua ja seksuaalisuuden pelaamista workshopattiin jo päivää ennen peliä. Seksi mallinnettiin ja muutenkin fyysisyyden pelaamisessa oli selkeät tekniikat, joilla saattoi hyvin yksinkertaisesti osoittaa, milloin on hyvä, ja milloin rajat olivat tulossa vastaan. Jokainen sai itse päättää, miten pitkälle halusi seksuaalisuuden pelaamisessa mennä.
En halua paljastaa juonista liikaa, sillä pelistä on tulossa uusintapelautus huhtikuun loppupuolella. Toisaalta mitään hirveän yhteinäistä, kiinteää pääjuonta pelillä ei ollutkaan. Taustalla oli kyllä tiettyjä kaikkiin hahmoihin vaikuttavia asioita, mutta pitkälti peli keskittyi hahmojen omiin juoniin sekä yleiseen dekadenssin ja rokokoobilettämisen pelaamiseen. Täytyy sanoa, että jo bileet itsessään olivat aivan uskomattomat. Säädyttömät oli peli, jossa varmasti viihtyisi ihan vain random rokokoobilettäjä ykkösenäkin.
Minun hahmoni, rokokoojoutilas Beata Hornigorld, oli itse asiassa kevythahmo, vaikkei sellaiselta tuntunutkaan. Beatallakin oli useampi juoni, jotka tosin olivat nekin vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle eeppisen biletyksen lomassa. Kuulin monelta muultakin pelaajalta, että heidän hahmonsa taisivat olla kevythahmoja, mutta eipä se juuri näkynyt. Beatakin tuli loppujen lopuksi illan aikana riidelleeksi aviomiehensä kanssa hyvinkin julkisesti ja äänekkäästi, viettäneeksi aikaa parissa orgioissa, leikkineeksi vähän hämäräperäisiä kulttijuttuja ja vaikka mitä muuta. Peli oli myös tunnepuolelta hyvin intensiivinen, eikä jäänyt siten pelkäksi bilepelaamiseksi.
Pelipaikka oli myös aivan huikea. Monesti larpeissa nukutaan salin lattialla hyvinkin tiiviisti ja epämukavasti, mutta tällä kertaa meillä oli pienryhmissä omat huoneet, joissa oli jopa oma suihku ja vessa. Tilat eivät alunperin olleet kovinkaan rokokoohenkiset, mutta pelinjohto oli kyllä saanut loihdittua tiloista propeilla aivan huikeat. Harmi, kun en tullut ottaneeksi juurikaan kuvia! Lisäksi peliporukka oli aivan mahtava ja tulin tutustuneeksi ihaniin uusiin ihmisiin, ja joistakin heistä on tullut sittemmin ihan kavereitani.
Säädyttömistä aikeista on tosiaan tulossa uusintapelautus, mutta se on jo täynnä, eikä valitettavasti meitä vanhoja pelaajiakaan mahtunut mukaan random rokokoobilettäjiksikään. *Vähän verisiä kyyneleitä tähän.* Olen kuitenkin aivan äärimmäisen kiitollinen siitä, että pääsin ykköspelautukseen mukaan, sillä kyseessä oli ehdottomasti yksi parhaimmista pelikokemuksistani. Toivottavasti pääsen pelaamaan vielä joskus uudestaankin rokokoopunkia - Säädyttömät aikeet jäivät nimittäin varmastikin ikuisesti hengailemaan jonnekin tämän pienen dekadentin sielun syövereihin.

(c) Suvi Korhonen
Kuten huomata saaattaa, ihmisten propit olivat aivan huikeita. Oli ihana nähdä, miten paljon kaikki olivat asuihinsa panostaneet. Beata olisi voinut syödä vaikka kaikki bileisiin osallistujat suihinsa oikein mielellään!


(c) Ami Koiranen

(c) Ami Koiranen
Omatkin proppini onnistuivat yli odotusten. Minä oikeastaan vain yhdistelin jo kaikkea valmiiksi kaapissa olevaa - tuo jo vuosia vanha korsettini oli selvä valinta, johon sitten kekkasin yhdistää yhden lempimekoistani ja muutaman valkoisen minihameen. Korsetti on minulle hieman löysä, joten kiristin sen tapani mukaan nauhalla - lisäksi kaapista sattui löytymään nauhaan täydellisesti sopivat polvisukat. Kengät olivat myös ilmiselvä valinta. Taisin ostaa asuun lähinnä sulan, korvakorut ja kukkia - joista niistäkin osa on lainattu Jenniltä. Hameen laahus taas on itse asiassa viitta, joka on laskostettu hakaneuloilla. Glitterlaukku on kesän Gatsby-bileiden asuste, samoin kuin viuhkakin.

(c) Pasi Vähänen