keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kuplivaa, sulkasatoa ja glittersadetta - villit 1920-luvun bileet

Viime lauantaina pääsin ilokseni osallistumaan Tian, Niinan ja Julian synttäreille, joiden teema oli 1920-luku. Asun kanssa tuli vähän kiire - aloimme suunnittelemaan sitä äitipuoleni Annen kanssa viikko ennen juhlia. Mielessäni oli alusta asti ollut kultainen mekko halkiolla - ja sellaisen päädyimme sitten tekemäänkin. Eurokankaasta löytyi kiva paljettikangas ja kirpparilta kultasävyinen hapsuhuivi vyötärölle. Anne pyöräytti lisäksi minulle ihanan rannepussukan mekkokankaan ylijäämistä. Omasta kaapistani löysin mustat pitsihanskat, koruvyön lanteille ja päheät teemaan mätsäävät kengät - vihdoinkin pääsin käyttämään niitä! Viuhkan askartelimme vanhoista sälekaihtimista ja sulista. Päähineen väsäsin kasaan vasta bileaamuna - siihen käytin Eurokankaasta ostamaani nauhaa, sulkia, ikivanhaa sulkakoristetta ja rikki mennyttä rintaneulaa. Korut tuli ostetettua Glitterin alesta.

Juhlat järjestettiin Tian poikaystävän Joelin sairaan upealla merenrantamökillä Särkisalossa. Saavuimme paikalle jo edellisenä päivänä auttamaan valmisteluissa. Näin jälkeen päin ajateltuna olisimme voineet tehdä sitä vähän enemmänkin viinin ja Ginger Joen nauttimisen sijasta. Mökki saatiin kuitenkin juhlakuntoon bileiden alkamiseen mennessä, samoin kuin tarjoilut, jotka Niinan kokkipoikaystävä Osku taikoi. Ihmisiä oli paikalla kutakuinkin 30. He olivat pukeutuneet toinen toistaan upeampiin asuihin, miehet pääasiassa erilaisiin pukuihin ja naiset kimalteleviin flapper-mekkoihin.

Koristeluihin oli nähty oikeasti vaivaa: bilepaikka oli suorastaan kuorrutettu glitterillä, helmillä, sulilla, ilmapalloilla ja teemaan sopivilla julisteilla. Musiikki ei ollut ihan suoraan 1920-luvulta, mutta suuri osa musiikista oli vähintään jazz-vaikutteista. Pöydät notkuivat skumpasta, ja syömisten suhteen en kyllä pettynyt yhtään! Etenkin Oskun itse leipoma leipä ja sille tehty levite olivat taivaallisia. Kokonaisuudessaan bilefiilis oli todella kohdillaan ja ihmiset ihan supermukavia. Tulin tanssineeksi, laulaneeksi ja yleisesti riehuneeksi ihan olan takaa. Seikkailin itse asiassa sen verran, että jäin kokonaan pois yleisestä ryhmäkuvastakin.

Meillä oli ihan varsinaista ohjelmaakin. Tulin pelanneeksi (ja voittaneeksi!) yhden beer pong-ottelun, ja lisäksi meillä oli leikkimielisiä kilpailuja - joista moneenkaan en tosin tullut osallistuneeksi. Puolessa välissä väsähdin ja lepäilin hieman sohvalla. Muut kuitenkin tulivat juosseeksi kilpaa höyhen kämmenellä, syöneeksi katosta riippuvia omenoita ilman käsiä ja ties mitä muuta. Lisäksi meillä oli pukukilpailu, ja arvatkaapa kuka voitti naisten osuuden! Oikeastaan olin kovaa vauhtia matkalla paljuun, kun Tia pysäytti minut ja istutti alas palkintojen jakoa varten. Otin siis palkinnon vastaan coolisti bikineissä. Palkintona toimi mansikkajäätelö-likööri, jota en onneksi maistellut ihan liikaa.

Mökkiolosuhteet takasivat sen, että meillä oli mahdollisuus puljata niin meressä kuin paljussakin ja saunoa. Allekirjoittanut valloitti paljun ensimmäisenä, mutta sai pian niin runsaasti seuraa, että tunnelma alkoi oikeasti käydä hyvin, hyvin tiiviiksi. Katsoin jossain vaiheessa parhaaksi poistua mereen pulahtamisen ja suihkun kautta, mutta monet muut ilmeisesti lojuivat paljussa useita tunteja.

Seuraavana päivänä mökki oli ehkä vähän vähemmän nätimmässä kunnossa ja tunnelma yleisesti koomainen, mutta nautin oikeastaan nautin ihan hirveästi tuosta aamusta itse! Istuin pitkään meren rannalla teetä juoden ja kuunnellen Vornaa, Tenhiä ja montaa muuta artistia. Olen aina luullut olevani enemmän järvi- kuin meri-ihmisiä, mutta rakastuin kyllä nyt ihan täysillä tuohon merenrantamaisemaan. Lähdimme paikalta vasta iltapäivällä ja kotimatkan vietimme Rosan kanssa kuunnellen Herra Ylpön biisejä kumpikin omista kuulokkeistammme ja laulaen nätisti eri tahtiin.

Kokonaisuudessaan vietimme aivan mahtavat bileet, enkä millään malttaisi odottaa seuraavia. Jotain pientä jutustelua käytiin esimerkiksi merirosvoteemasta, joten näinköhän juhlimme seuraavaksi rommin, POTC-soundtrackin ja kolmikolkkahattujen maailmassa!

 

 




Yhteenkään kuvaan ei taidettu saada koko juhlaseuruetta, vaikka ilmeisesti Niinalla olikin jotain kuvia hieman suuremmalla poppoolla - niiden aikaan taisin olla onnellisesti jossain juoksemassa.









Rosan "yhyy, mun treffiseuralainen ei tullutkaan"-kuvat.
Pakollinen överimuokkaus.