Pahojen päivien pelastus

Joskus on niitä ikäviä päiviä, jolloin haluaisi vain räjäyttää maapallon taivaan tuuliin ja jolloin joka ikinen asia ärsyttää. Itse olen huomannut huumorin varsin toimivaksi ratkaisuksi. Yleensä vähän sellaisen moraalisesti arvelluttavan, mustahkon ja itseironisen. Pahimpia masennusoloihin tällainen ei ehkä tepsi, mutta kaikenlaiseen vihaisuuteen, ärsytykseen ja alakuloon on varsin toimivaa. Erään ystäväni kanssa olen ottanut tavaksi linkkailla toisillemme kaikenlaisia hassuja kuvia tuollaisten fiilisten koittaessa. (Meillä on yleensä jostain kumman syystä pahat päivät samaan aikaan.) Ajattelin koota tähän joitakin niistä, jos jollekin muullekin olisi niistä iloa!

Niin ja hei, älkää ottako liian tosissanne. En oikeasti toivo kenenkään kuolemaa tai vaipumista koomaan. Ehkä. 

 

 

 Taidevandalismi on kokonaisuudessaan ehkä parasta ikinä.

 Tämä kuva tulee aina mieleen huonoina kouluaamuina.

 

 

Musiikin syksy

Otsikko kertoo hyvin paljon elämästäni tällä hetkellä. Aiemmin kirjoitin Poets Of The Fallista, johon olen rakastunut syksyn myötä entistä enemmän. Toinen bändi, joka on noussut uudestaan aktiivisempaan kuunteluun on Kamelot. Minun ei alunperin pitänyt kehnon rahatilanteen vuoksi lähteä Helsingin keikalle, mutta muutin viime hetkellä mieleni ja suuntasin kaveriporukan kanssa The Circukseen. Show ei ollut sen vähempää kuin aivan mieletön ja Kamelot on soinutkin taukoamatta sen jälkeen. Etenkin uudet biisit ovat tarttuneet soittolistalle, vaikka aiemmin jotenkin typerästi ignoorasin ne. Keikan jälkeen sattui eräs kumma juttu. Juuri kun olimme lähdössä keikkapaikalta, tarttui joku mies minua olkapäästä ja kysyi, haluisinko tulla ystävieni kanssa bändin jatkobileisiin. Tuijotin tyyppiä hetken pöllämystyneenä, jonka jälkeen huikkasin kavereilleni meidän saaneemme kutsun jatkobileisiin. Tietenkään emme miettineet hetkeäkään, vaan lähdimme oitis The Riffiin, missä jatkobileet järkättiin.

Kerkesimme istua baarissa hetken ennen kuin Kamelotin, Gus G:n ja Kobra & The Lotuksen tyypit saapuivat paikalle. Meitä tervehdittiin heti lämpimästi ja hetken kuluttua bändien jäsenet alkoivat ilmestyä pöytäämme höpöttelemään. Olin aika äimänä, koska en ollut osannut odottaa iltamme päättyvän istuksimiseen bändien kanssa. Olen varsin ujo puhumaan englantia ja hyvin lahjakas suomalaisille ominaisessa mongerruksessa, mutten todellakaan halunnut jäädä tuppisuuksi. Tulihan siinä sitten selitettyä vaikka minkälaisia milloin kenenkin kanssa. Erityisesti mieleen jäi se, että Thomas oli pistänyt merkille meidän erinomaisen keikkafiiliksemme. "You girls made my day", hän kommentoi. Samat sinulle ja koko bändille, Thomas! Paitsi, että bändi soitti aivan upeasti, he olivat myös aivan uskomattoman sympaattisia ja hauskoja kaikki. Menetin sydämeni kokoonpanolle ihan totaalisesti. Olikohan se Sean vai kuka ketä saan kiittää uudestavanhasta lempinimestäni pirate girl. (Asuni kun oli ehkä vähän merirosvo.) Merirosvo-Milla ei ole mikään uusi lempinimi, mutta jotenkin se on aina yhtä kiva saada uudestaan!

 Minulta kysyttiin varmaan useamman kerran illan aikana, onko Jenni minun siskoni tai jopa kaksoseni. (Jenni on kuvassa vieressäni oikealla.) Ollaan välillä naurettu, että samanvärisissä tukissamme ja tummanpuhuvissa kuteissa varmaan näytetään siltä. Ollaan vielä molemmat aika tappeja!

Vielä kun pääsisi joku päivä näkemään Alissan Kamelotin mukana! Ihanaa, että hän on päässyt useamminkin mukaan bändin levylle, sillä niin ääni kuin karismakin on naisella valtava. Sointuu aika mahtavasti yhteen Tommyn mahtavan lauluäänen kanssa. Mahtavat scifimäiskeet tässä videossa muuten!

Minulle tulee bändin biiseistä jostain käsittämättömästä mieleen lapsuuteni, vaikken kyllä tullut silloin hirveästi metallia kuunnelleeksi. Ehkä se johtuu biisien tunnelmasta, joka tuo monesti mieleen jonkun eeppisen seikkailun talvi-iltana kuutamon loistaessa taivaalla.

Syksyiltoihinkin Kamelot sopii kuin nenä päähän! Juuri tällaisiin niin kuin tämä. Hämärä valaistus, näppäimistö sauhuaa ja mielikuvitus laukkaa. Syksy on tiivistynyt aika hyvin juuri tällaisiin hetkiin. Vaikeita päiviä on ollut, mutta nämä tunnelmat kyllä pelastavat tämän syksyn. Tasainen oloni ei ole ollut, mutta pystyn elämään sen kanssa. Pieksen kuitenkin varsinaista masennusta ihan 6-0, toivotaan että jatkuu samaan malliin! Musiikki ja kirjallisuus on auttanut ehkä kaikkein eniten tässä. Huikeita bändejä on tullut kuunneltua tolkuttomia määriä ja nyt nähtyä pari livenäkin. Pressassa on Poetsin keikka vajaan parin viikon päästä, joten lisää on tulossa. Olen aiemmin käynyt niin harvoin keikoilla, etten ole oikein tajunnutkaan miten mahtavia kokemuksia ne voivat olla. Ihanaa saada lisää superpositiivisia hetkiä elämään! Lisäksi täytyy vielä musiikista puhuttaessa mainita, että aloitin jälleen laulutunnit! Olen ollut erittäin tyytyväinen opetukseen, enkä millään malttaisi olla laulamatta koko ajan! Kaikista tuskallisinta on, jos laulufiilis iskee vaikkapa kesken koulupäivän!

Ai niin ja olihan minulla synttäritkin! Ne olikin melkoiset bileet. Koristeltiin Jennin kanssa kämppä jouluvaloin ja saatiin tänne mahtava tunnelma! Meillä oli teemana historia ja oli hienoa nähdä, miten moni oli panostanut asuunsa. (Kuvia tuli valitettavasti otettua ihan olematon määrä.) Lisäksi olin vähän kokkaillutkin, vaikken kyllä voi väittää, että olisin saanut aikaan kovinkaan mestarillisia luomuksia. Kyllä ne kuitenkin menivät kaupaksi ja bileisiin tulleet kehuivat juhlia kokonaisuudessaan erinomaisiksi. Minullakin oli oikein hauskaa, vaikka olisin ehkä voinut juoda pari lasia vähemmän boolia. Ääntä vieraista ja myös päivänsankarista lähti melkoisesti, mutta onneksi rapussamme tuntui olevan joku yleinen bilepäivä. Ketään tuskin häiritsi juuri meidän metakkamme.

Tässä Jessen antama ihana Grumpy Cat-pehmolelu! Minulla on kone täynnä Grumpy Cat-kuvia, joita tulee sisältymään runsaasti tulevaan "pahan päivän memet"-postaukseeni. Pysykää siis kanavalla!

Tässä mun omaa asuani. Hame näyttää tässä vieläkin minimältä kuin luonnossa, mutta siellä on todellisuudessa alla shortsitkin!

 Tämä supercreepy kuva tuli otettua Rosasta ihan vahingossa! Tulimme juuri ennen sitä todenneeksi, että Rosa näyttää joko miehensä haudanneelta tai kummittelevalta kartanonrouvalta.

Tässä syksyssä on ollut hassua sekin, että asioita tuntuu tapahtuvan kuin tilauksesta. Toisinaan tuntuu käyvän niin, että kerkeän juuri toivoa jotain ja sitten se yllättäen toteutuukin. Ihan pienien asioiden kohdalla kylläkin, mutta ei se iloista hämmennystäni vähennä. Esimerkkinä nyt vaikka se, kun surkuttelin seuran puutetta päivisin. Oli vähän yksinäinen olo, kun lukujärjestykseni ei ole kauhean täysi ja kaikki muut ovat koulussa tai töissä. Sitten yllättäen minulle selvisikin, että myös Jenni istuu toimettomana kotona! Keksimme, että voisimme keksiä useamminkin jotain tekemistä nyt, kun molemmilla on vähän tällainen tilanne. Tykkään yksinolosta, mutta liiallisissa määrin se ei tee hyvää mielialalleni.

Otimme Jennin kanssa kasan syksyisiä kuvia. Samalla reissulla keräsimme myös vaahteranlehtiä kuivatettavaksi. Niistä saattaa saada vaikka jotain ihan kivoja sisustuselementtejä. Mutta seuraavaksi sitä kuvasatoa:

 

 

 

Ja muutama fiilistelykuva vielä: 

 Kävin Pukkisaaren rautakautisessa kylässä larppaamassa! Kyseinen peli oli kauhularppi, jossa minun hahmoni oli 27-vuotias psykologian opiskelija ja runotyttö Anna. Anna selvisi hengissä pelin loppuun asti, mutta päätti itse lopulta kuolla. Hän ei varsinaisesti päättänyt päiviään, vaan luopui elämästään lopettaakseen päälleen langenneen kirouksen. (Hahmoni kun oli ilmeisesti ollut edellisessä elämässään viikinkiretkeilijä ja tuhopolttaja, joka sattui ärsyttämään vähän vääriä henkilöitä.) Oli se vähän creepyä pomppia yömyöhään pimeässä metsässä aaveiden kanssa ja bongailemassa milloin kukakin hahmo hirttäytyneenä tai ranteet auki! Mutta jotain hassuakin tapahtui vastapainoksi. Osa pelaajista meni höpisemään kuolemista ja tappajista täysin ulkopuoliselle hatarinsoittajalle, jonka luulivat olevan mukana pelissä. Tyyppi oli ollut varsin hämmentynyt ja ärtynyt, kun täysin tuntemattomat ihmiset tulevat selittämään saarella tapahtuneista murhista ja tonkimaan reppua! 

Ai niin, ennen larppia minulle annettiin tehtäväkseni kirjoittaa hahmolleni painajainen. Jonkin sortin novellihan siitä syntyi. Jos jotain kiinnostaa, pätkän voi lukea täältä.

 Minä ja serkkuni Henna Stinbergissä juhlistamassa synttäreitäni. (Minun syntymäpäivänihän eivät koskaan jää yhteen juhlakertaan, koska pitää viettää niitä erikseen kavereiden ja kahden sukulaisporukan kanssa! Oikeastaan tykkään siitä näin, hih!)

 ...ja koska olen lyriikkaholisti, niin pistetäänpä nyt vielä Kamelotilta jotain kivaa tähän loppuun:

Sometimes I’m lost in the silence of empathy
A moment I can’t reflect
Sometimes I feel like I’m loosing control
And feed on the essence of hate

Walking this world like animals
And into the dark we’re wading

(Fallen Star)

No more wasted years of sacrificial bleeding
I’m the master of the war inside me

I tremble where I stand
My wish is your command
The yearning of an undiscovered soul
Give me something real
So that I can truly feel
Liar liar on the wall

Whisper whisper in the dark
Tell me what you see
Poisoned by your fly infested poetry
Liar liar on the wall
Give the world to me
A wasteland or a Monarchy
Liar liar
Tell me what you see

(Liar Liar)

'Cause it costs to
Be alive, my friend
And this life that someone
Merely gave to you
That's the price you take
Minute by minute
You beg for a minute more

(The Human Stain)

In the dark we're the same
In the concept of time
We're like a grain in the sand
And we strive for the flame
As if death was our aim
Cause we cannot understand
How I wish there was heaven
All for one and one for all
A flawless soul society
Our lives are just a fragment
Of the universe and all
There may be more than we can see

(Soul Society)

As I sit upon these rocks above
I feel the waves crash upon the shore
As the sea sprays on my glowing face
I wish I could embrace the sea
for evermore

As I lay my head to sleep at night
I dream the sea and me we flow as one
But I'm a prisoner of the sands and
no one understands these childish dreams

(Eternity)