maanantai 22. toukokuuta 2017

Inspiroivia ihmisiä: Eivør Pálsdóttir

Eivør Pálsdóttir on färsaarelainen muusikko, jonka tuotanto yhdistelee vaikutteita esimerkiksi (etenkin färsaarelaisesta) folkista, jazzista, popista ja elektronisesta musiikista. Minun korvaani hänen soudissaan on jotain todella eteeristä, omintakeista ja pohjoismaalaista. Ensimmäinen kosketukseni laulajattareen oli The Last Kingdomin tunnari, mutta silloin minulla ei ollut mitään hajua, kuka kappaleen naislaulaja oli. Eivørin musiikin löysin varsinaisesti viime talvena. Youtubesta bongaamani biisi taisi olla True Love. En muistaakseni lämmennyt sille täysillä saman tien, vaan palasin muutaman kerran kappaleen pariin maistelemaan sitä. Myönnettäköön, että vierastin vähän noita musiikin tietynlaisten pop-elementtejä ensiksi. Suurin osa suosikkiartisteistani nimittäin löytyy genren ulkopuolelta ja monesti pop ei oikein jaksa sytyttää. Toki joitakin helmiä sieltäkin löytyy.

Vähitellen kuitenkin lämpenin kappaleelle, koko ajan enemmän. Poppiin tottuessani minun oli helpompi löytää seasta myös ne muut elementit. Palasin True Loven pariin varmaankin myös kauniilla ja omintakaisella tunnelmalla varustetun videon vuoksi. Se vangitsi musiikin tunteen uskomattoman hyvin ja korosti jo mainitsemiani eteerisiä ja pohjoismaisia elementtejä.

Mutta sitten muihin biiseihin. Alkuun innostuin etenkin Í Tokunista ja Trøllabundinista. Niissä oli paljon elementtejä sellaisesta folkista, johon yleensäkin olen rakastunut. Í Tokunissa tosin oli tämän lisäksi myös erittäin toimivia ja suorastaan tanssittavia elektronisia viboja. Tykkään itse hirveästi tanssia, hyppiä ja pomppia, mutta toisinaan minun on vähän hankala löytää musiikkia, jonka tahtiin sitä tehdä. Siksi innostuin Í Tokunista niin paljon, että saatoin kuunnella biisiä varmaan kymmenen kertaa putkeen. Se on edelleen mielestäni yksi naisen onnistuneimmista kappaleista uniikkiutensa vuoksi.

Kummassakin noissa kappaleissa korostuu myös Eivørin uskomaton äänenkäyttö. Eivørilla on aivan uskomaton taito tuoda lauluunsa shamanisteja elementtejä joikaamisen ja jonkinlaisen kurkkulaulun kautta. Samalla mukana on kuitenkin vaikutteita myös jazzista ja hyvin herkkää poppimaista tulkintaa. Myös naisen kontrolli äänestään on aivan uskomaton. Tekniikka vaihtuu toiseen sulavasti, eikä minkäänlaisia häiritseviä katkoja esiinny.

Hän näyttäisi myös tehneen paljon töitä päästäkseen tuohon pisteeseen. Eivør itse asiassa lopetti koulunkäymisen 15-vuotiaana omistautuakseen täysin musiikille. Muutaman vuoden kuluttua tästä hän muutti Reykjavikiin opiskelemaan klassista ja jazz-laulua. Siihen mennessä Eivør oli myös ehtinyt kuulua useampaan kokoonpanoon soolouransa lisäksi. Naisen sivuilta löytyy myös melkoinen lista palkintoja, joita hän on voittanut Färsaarilla, Tanskassa ja Islannissa.

Todennäköisesti en vieläkään ole penkonut Eivørin aivan koko tuotantoa. Mukana on niin paljon erilaisia elementtejä, että niihin pitää kunnolla syventyä. Tällä hetkellä tuntuu, että hän kuuluu niihin artisteihin, joiden aivan koko tuotannosta en innostu, mutta hyvät biisit ovatkin sitten aivan uskomattoman mahtavia. En kuitenkaan ole pysynyt vain tutussa ja turvallisessa, vaan tykästynyt myös moniin sellaisiin Eivørin kappaleisiin, jotka ovat aika kaukana muista suosikkikappaleistani, kuten esimeriksi Boxes ja Bridges. On ihan älytön rikkaus, että Eivør pystyy pomppaamaan muinaisista shamaanisoundeista nykyaikaiseen elektroniseen meininkiin.

Lyriikoistakin tykkään, vaikka osan joudun valitettavasti lukemaan käännettynä, kun en alkuperäiskieltä osaa. Ne ovat yksinkertaisen kauniita ja symbioosissa musiikkinsa kanssa. Hyvänä esimerkkinä jo mainittu Í Tokuni. Eivørin omien sanojen inspiraatio siihen tuli hänen omasta pelottavasta lapsuudenkokemuksestaan: hän oli ollut leikkimässä vuorilla ja eksyi tunneiksi sankkaan sumuun. Rakastan sitä, miten tuo kokemus kietoutuu yhteen yleisen eksyksissä olemisen, oman tien löytämisen ja yksinäisyyden tunteen kanssa.

Olen myös käynyt Eivørin keikalla kerran. Sattui niin onnekkaasti, että hän esiintyi Tavastialla viime kuussa, joten olihan se pakko päästä katsomaan. Nainen kuuluu niihin harvoihin artisteihin, jotka kuulostavat livenä paljon paremmilta kuin albumilla. Nekin kappaleet, joista en muuten jaksanut niin innostua, olivat aivan uskomattomia. Eivør on myös hyvin sympaattinen ja sydämellinen esiintyjä, ottaen ahkerasti kontaktia yleisöönsä. Vaikka livekokemus on aina ihan oma juttunsa, kannattaa ihmeessä katsastaa myös Youtubesta naisen livekeikkoja. Sieltä löytyy varsin hyvälaatuisia videoita, joista minäkin hokasin jo etukäteen, että Eivør on varmasti aivan uskomaton nimenomaan livenä.

Yleisesti ottaen olen kuunnellut kiinnostavien artistien tuotannon läpi puolen vuoden sisällä ja löytänyt sieltä ne jutut, minkä erityisesti inpiroivat. Eivørin kohdalla tunnun kuitenkin koko ajan löytävän uutta, ja uskon, että biisien kahlaamisessa menee vielä aikaa - mikä on aivan ihana juttu! On aivan mahtavaa löytää artisteja, jotka vähän haastavat, pistävät ajattelemaan ja kokeilemaan ihan uusia juttuja. Sellainen Eivør ehdottomasti on.

 
Loppuun vielä muutama biisilinkki, koska Blogger vammailee, eikä anna upottaa enempää videoita.
 

2 kommenttia:

  1. Mahtava laulaja.
    olen kuunellut melkein kaikki Eivørin kappaleet.
    Jotenkin laulut menee luihin asti, syvälle siis.

    VastaaPoista