tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kuulumisia ja kuvia uusista rastalisäkkeistä

Arvontapostaukseen on tullut ihan kiitettävästi kommentteja ja vastaukset esittämiini kysymyksiin olivat kaikki erittäin kannustavia. Sain jonkin verran eväitä jatkoon postaustoiveidenne myötä ja olen tässä pari päivää yrittänyt väsäillä teille jonkinlaista mielipidetekstiä. Ideoita on parikin, mutta suoraan sanottuna terveyteni on juuri nyt siinä pisteessä, että voimat eivät ole tahtoneet riittää aivonystyröiden kurittamiseen. Enköhän minä teille kuitenkin viikon sisällä jotain saa aikaiseksi.

Terveysongelmat ovat samoja kuin aiemminkin. Mielialan temppuilua ja siihen liittyviä somaattisia oireita. Olen tosin miettinyt sitäkin, että voisinko olla ihan vain kipeä, sillä nämä ovat olleet nyt poikkeuksellisen rajuna. Oireet kuitenkin tulevat ja menevät, jonka vuoksi pistäisin tämän ehkä kuitenkin mielenterveysjuttujen piikkiin.

Ensinnäkin olen ollut aivan loputtoman väsynyt. Ydinkeskustaan ja takaisin käveleminenkin on tuottanut ongelmia (matkaa on meiltä alle kilometri), puhumattakaan kämpän siistinä pitämisestä tai mistään muusta haastavammasta. Tuntuu että pyörtyy, jos tekee mitään vähänkin raskaampaa. Lisäksi miltei jokainen lihas on kipeä ja myös vatsaan ja päähän sattuu. Oudointa on, että jatkuvasti tuntuu olevan liian kylmä tai kuuma. Toissayönä säikähdin melkoisesti, kun heräsin siihen, että tärisin kylmästä ja samaan aikaan huimasi rajusti.

Henkisellä puolella oireilu on myös ollut omalla tavallaan rajumpaa. Melkein jatkuvasti on joko ahdistunut, itkuinen tai vihainen olo. Välillä on tuottanut vähän vaikeuksia pitää järki matkassa. Oireet tuntuvat lähtevän ihan naurettavista pikkujutuista, mutta toki taustalla on sitten isompia teemoja. Olo on tuntunut ihan äärimmäisen yliherkältä. Sellaiselta, ettei tee mieli mennä ulos, koska pelkää reagoivansa turhan rajusti johonkin arkiseen asiaan kaikkien katsoessa. (Onneksi siellä sataa!) Perimmäisinä tunteina vaikuttaisi olevan ainakin pelkoa ja riittämättömyyttä, mikä ei suuremmin yllätä viimeaikaisten tapahtumien varjossa.

Miksikö? No, minä en päässyt opiskelemaan. Jyväskylän tulokset tulivat viime viikolla. Edellisenä yönä olin itse asiassa nähnyt unta, jossa erään tuttavani kanssa juttelin noista kokeista. Selittäessäni omista vastauksistani hän pudisteli päätään ja vaikutti muutenkin kiusaantuneelta. En siis yllättynyt kuoren avatessani mitenkään hirmuisesti. Hetkeen en oikein osannut sanoa tai tehdä mitään. Istuin vain tulosten kanssa sohvalla ja mietin, että mitä helvettiä minä nyt teen. Purskahdin itkuun vasta, kun piti laittaa vanhemmille viestiä tuloksista. He suhtautuivat onneksi varsin hyvin ja yrittivät saada minut vakuuttumaan siitä, etten ole tyhmä tai vailla lahjoja, vaikken päässytkään sisään. Hainhan noille linjoille vasta ensimmäistä kertaa. Oikeastaan kyseessä oli vasta ensimmäinen kunnon hakuni yliopistoon yleensäkään, sillä enhän viime vuonna ollut vielä vakavissani yrittänytkään. Minun oli silti hyvin vaikea vaientaa päästäni ääntä, joka hoki että olen niin auttamattoman keskinkertainen, etten tietenkään pääse mihinkään mielenkiintoiseen paikkaan. Se sätti minua laiskuudesta, tyhmyydestä ja yleensäkin saamattomuudesta. Sanoi, etten pysty olemaan keskivertoa parempi missään muussa kuin korkeintaan sossupummeilussa.

Sain kuitenkin itseni koottua vähitellen. Onhan tässä vielä vaikka kuinka monta vuotta aikaa, eikä minulla sinne yliopistoon mikään kiire ole. Ajattelin itse asiassa hakea nyt syksyllä opiskelemaan journalistiikkaa ammattikorkeakouluun, Haaga-Heliaan, jos sinne vaikka pääsisi. Sitten keväällä voi hakea yliopistoihin uudestaan, jos siltä tuntuu. Veikkaan, että niin teen, sillä en oikein osaa uskoa, että tuo AMK-paikka loppujen lopuksi kuitenkaan on se lopullinen juttuni. Enemmän inspiroi kirjallisuus tai se folkloristiikka. Seuraavan kerran pitää siis aloittaa lukeminen rutkasti etukäteen ja olla ahnehtimatta liikaa hakupaikkoja.

Päällimmäisenä mielessä tuo asia ei enää vaikuta, mutta tunnen sen kyllä vielä kytevän pinnan alla. Toinen välivuosi tuntuu niin turhalta. Tulevaisuus yleensäkin pelottaa. Syitä on monia, enkä halua vielä avautua niistä kaikista tarkemmin. Katsotaan sitten myöhemmin. Positiivista on kuitenkin se, että olen huomattavasti aiempaa paremmin perillä siitä, mitä pääni sisällä oikein tapahtuu. Jotkut kokemistani oudoista ja selittämättömistä tunteista ovat alkaneet saada merkityksiä. Ehkä tässä siis loppujen lopuksi ollaan voiton puolella.

Mieltä ovat onneksi piristäneet hieman uusien asukokonaisuuksien suunnittelu, Ebay-ostokset ja inspiroivat tekstit ympäri internetiä. Minulle tuli postissa muun muassa tämän postauksen kuvissa näkyvät rastalisäkkeet. Iloiseksi minut tekee myös se, että FB-sivuni tykkäysmäärä on noussut huimasti parin viimepäivän aikana. Luurankoja kaapissa - blogin Leenan jaettua sivuni tykkääjämäärä nousi 184:ään. Lisäksi mieltä lämmittävät tiedossa olevat kuvaukset, vaikka niihin raahautuminen toki vaatii ponnistelua. Kivat kuvat ovat kuitenkin aina sen arvoisia!





Arvonta sulkeutuu huomenna klo 19 ja tulokset julkistan seuraavana päivänä. Vielä on aikaa osallistua!

4 kommenttia:

  1. Harmi, ettet päässyt hakemaasi kouluun. :/ Ehkäpä elämällä on siulle jotain muuta annettavaa välivuonna tai joku muu tarkoitus. Eihän sitä elämästä tiedä, mutta jos joku ovi sulkeutuu, niin yleensä elämään tulee jotain muuta mukavaa. :) Hyvä postaus, osaat kirjoittaa pohdiskelevasti ja mielenkiintoisesti! ♥

    VastaaPoista
  2. Harmillista kuulla, ettet päässyt opiskelemaan. :/ Muistan liiankin hyvin nuo tunteet omalta kohdaltani, kun en päässyt ensimmäisellä kerralla sisään. Toisaalta, välivuosi vain vahvisti haluani päästä sisälle ja varmuutta, että olin hakenut oikealle alalle, enkä enää ollut niin paljoa kahden tulen väliltä, valitako historia vai sosiaaliala. Itse olin hakemassa parina vuonna myös folkloristiikkaa lukemaan Turkuun ja ainakin sinne on vain vähän hakijoita, eivätkä pisterajatkaan mahdottoman korkeita ole, jos tuo paikkana kiinnostaa ja vastaa omaa tasovaatismustasi. Yliopistoillakin kun on niin paljon eroja. :)

    Toivotan sinulle hauskaa ja rikasta välivuotta! Kyllä siitäkin voi löytää paljon hyvää. ♥ ^^ Onnea myös seuraaviin hakuihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omatkin fiilikset ovat nyt kääntyneet vähän enemmän siihen suuntaan, että tästä vuodesta saattaa olla minulle hyötyäkin. Tästäkin vuodesta on ollut huimasti! Folkloristiikka on minulle ihan varteenotettava vaihtoehto, mutten tänä vuonna mennyt edes pääsykokeisiin, kun en kerjennyt sitä oikein lukea. Pitää katsoa, miltä tuntuu!

      Kiitos! ♥

      Poista