maanantai 17. helmikuuta 2014

Horoskoopit

Myönnettäköön, olen melkoinen horoskooppifriikki. Tulen katsoneeksi astrologin ennusteen vähintäänkin pari kertaa kuussa, mutta välillä saatan kurkata tuomioni ihan päivittäinkin. Mitenkään sataprosenttisesti en ennusteisiin usko, vaikka erittäin valoisaa tulevaisuutta luvannut sellainen piristääkin päivää ja ikävämpi saattaaa saada hitusen närkästymään. Eläinradan horoskooppimerkkini on siis neitsyt. Tunnistan itsessäni kyllä neitsyen piirteitä, mutten siltikään koe niiden olevan kaikista hallitsevimpia minussa. Olen kyllä esimerkiksi varsin kriittinen, ja vähäsen neuroottinenkin kuten neitsyelle on tapana. Myös analyyttisyyttä löytyy ihan kohtalaisesti ja päättäväisyys on minussa vahvana. Nämä eivät kuitenkaan ole luonteeni hallitsevia piirteitä ja kuvaukseen mahtuu myös paljon sellaista, joka eivät minuun sovi. En koe olevani ainakaan erityisen ujo, saati mitenkään kauhean järjestelmällinen. Tavarat lentävät aina minne sattuu, laukku on useimmiten kuin pienoismalli kaatopaikasta, enkä merkkaa juuri koskaan menojani ylös( ja sitten unohdankin ne). Jossain mainittiin myös, että neitsyen tunne-elämä on aika kuollutta, eikä minusta tosiaankaan voi sanoa mitään sellaista. Vähän turhan vilkastakin välillä sillä rintamalla. Yleensäkin neitsyen luonnekuvaus on minusta aika epämiellyttävä, mutta onhan se toki ihan hienoa kuulua samaan joukkoon sellaisten suuruuksien kanssa kuin kuningatar Äiti Teresa ja Ludwig XVI!

Eläinradan horoskooppiin liittyy myös kuuhoroskooppi, jonka on tarkoitus kertoa ihmisen tunnemaailmasta hieman tarkemmin kuin perinteinen aurinkohoroskooppi. Voisi sanoa, että "tavallinen" aurinkomerkki on ikään kuin luonnekuvaus, mutta kuumerkki porautuukin sitten vähän syvemmälle tunne-elämään. Kuumerkin tunnen jo vähän läheisemmäksi. Jos kuvitellaan, että horoskoopit olisivat totisinta totta, niin kuumerkkini voisi periaatteessa kuvitella jättävän alleen nuo epäsopivat neitsyen piirteet. Kuumerkkini on nimittäin vaaka. Merkin tunnemaailma on aika päinvastainen kuin neitsyellä, vaihdellen toki jonkin verran kuvausten mukaan. Vaaka on empaattinen ja seurallinen. Parhaimmillani olen kumpaakin itsekin. Nappiin osuu myös estetiikan kaipuu ja tyylikkyyden hakeminen. (Eikä unohdeta aristokraattisuutta!) Toisaalta myös vaaka-merkin huonot puolet löytyvät myös itseltäni. Vaikka olen täynnä ristiriitoja, niin minun on hyvin hankala sietää niitä. Epävarmuus ahdistaa minua todella paljon. Mainitsin jo aiemmin olevani aika analyyttinen ja epäilenkin usein ylianalysoivani asioita. Harrastan jahkailua, mikä ei ole minulle välttämättä aina parhaaksi. Haluaisin nimittäin asioille aina siistin lopputuloksen, mutta pääni vain heittää lisää ja lisää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista en osaa päättää parastaa.

Eläinradan horoskooppi mätsää luonteeni kanssa yhteen jotenkin, etenkin jos otetaan huomioon myös kuumerkki. On kuitenkin myös muita horoskooppeja, jotka tuntuvat kuvaavan luonnettani paremmin ja selkeämmin. En aio tässä nyt esitellä jokaista erilaista horoskooppijärjestelmää, mutta mainitsen muutaman suosikkini.

Ensimmäisenä olkoon druidien puuhoroskooppi. Kuten jo arvata saattaa, siinä ihmisten erilaiset luonteet on nimetty puiden mukaan. Omalle kohdalleni sattui lehmus. Mielestäni se kuvaa luonnetani paremmin kuin eläinradan horoskooppi, vaikken saanutkaan lehmuksesta nyhdettyä niin paljoa tietoa kuin neitsyestä. Neitsyen tapaan lehmus on skeptinen ja tarkkanäköinen, mutta myös eroavaisuuksia löytyy. Lehmus on myös sympaattinen ja lämmin. Hän kuuntelee mielellään toisten murheita ja auttaa niissä. Samaistun myös merkin epävakaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen. Olen myös varsin herkkä imartelulle, ainakin jos se tulee oikealta suunnalta. Valitettavasti myös minulla on taipumusta alakuloisuuteen ja pessimistisyyteen, kuten merkille on ominaista. Saatan kiukutella typeristäkin asioista ja mielialani heittelevät miten sattuu. Jossain puhuttiin myös lehmuksen toistuvista ja häiritsevistä tylsyyden tuntemuksista. Kärsin jopa niistä! Pitäisiköhän minun alkaa harkita ajan varaamista astrologille?

Druidien horoskoopin ohella koen osuvaksi myös ihan suomalaisen eläinhoroskoopin. Sen mukaan merkkini on mäyrä-karhu. Tunteellisuus, temperamenttisuus ja kiinnostus erityistä ammattitaitoa vaativiin asioihin sattuvat persoonaani oikein nätisti. Tämän horoskoopin mukaan olisin myös hyvin haavoittuvainen ja hyvä kuuntelija, mutta raivostuessani jopa pelottava. Minä olen tosiaan hyvin herkkä, mutta pyrin siltikin välttämään konfliktitilanteita ja ratkaisemaan asiat rauhallisella keskustelulla. Jossain kuitenkin kulkee raja ja omalla kohdallani sen yli astuttua kyllä tietää astuneensa. On hyvä osata puolustaa itseään ja joskus riitelykin voi kai tehdä hyvää, mutta itse pysyn kyllä mieluummin ihan rakentavassa keskustelussa. Ihan vain jo senkin takia, että osaan olla raivostuessani aikamoinen hirviö.

Mutta näin yleisesti, horoskoopit ovat ihan hauskaa ajanvietettä, mutta liian tosissaan niitä ei ehkä kannata ottaa. Minun kohdallani etenkin kaksi jälkimmäistä ovat aika osuvia, muttei siltikään pidä ajatella olevansa horoskoopin orja. Sama pätee minusta myös persoonallisuustestien tuloksiin ja ihan diagnosoituihinkin tauteihin, etenkin mielenterveyden sairauksien kohdalla. Ei pidä uskoa liikaa mihinkään luokitukseen, sillä olemme kuitenkin kaikki yksilöitä. Muuten sitä saattaa alkaa huomaamattaan noudattamaan saamaansa tuomiota. Mielenterveyden häiriötä voi olla hankala ottaa kevyesti ainakaan koko aikaa, mutta horoskoopeista voi saada paljon iloa tylsiin hetkiin. Voin lisäksi itse myöntää, että olen joskus saanut positiivisesta ennusteesta pientä lisäpuhtia hoitaa jokin tärkeä tai vähemmän tärkeä asia pois päiväjärjestyksestä.

Loppuun voisin kopioida myös aivan loistavan, muinaisugrilaisen horoskooppini! Tsekatkaa ihmeessä myös omanne linkin takaa.

Pöhö (03/03-09/03 , 09/06-15/06, 15/09-21/09 , 08/12-12/12) 
Pöhönä olet luontainen etusmies ja heimon kuningas; mutta puuttuu sinulta siweys, lyöt kotoasi laimin ja waimoasi nuijalla; olet wiinan orja, valtaa himoitseva ja ovela. Jos pöhö jää omiin hoiteisiinsa, alkaa hän kiihottaa ihteänsä jonkin hankkeen taakse; yksin-olemista hän ei kestä. Aina pyrkii hän hankkimaan itselleen palvelus-väkeä, hovin elikkä seuruween.

Oli Kalewan maan surkein kuningas, Lapatti Näkkinenä, merkiltänsä pöhö. Katovuonna poltti hän kaiken viljan wiinaksi, juotti sen ryssille ja kavalsi täten linnan itsellensä Äänisen saaresta. Vaan putosi juowukkeessa hän venheestä jo ensimmäisenä yönä ja muutti Ahdin riesaksi tämän wiinaksia juomaan. Vieläkin tuota saarta varotaan ja kalastajat uhriksi pullon viinaa järveen upottaa, ennen kuin verkkonsa uskaltaa weteen laskea.

Pöhö-naikkonen on koiran kaltainen heimon silmiss, vaan johtawa kotona. Hän haikailee nuoruuwen-rakastetun perään, jonka kopeudella toisen naisen syliin ajoi; tämän seikan hän nyt miehellensä kostaa. Pöhönaisen lapsosista tulee onettomia eiwätkä he koskaan pysty mustasukkaisen emonsa luota pois muuttamaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti