tiistai 21. tammikuuta 2014

Elämäntaparemonttia

Heippa vaan kaikki taas, toivottavasti tammikuu on edennyt mahdollisimman kivasti! Itselleni kuuluu työttömyyttä, opiskelua, terveellisempää ruokavaliota, sekä paljon muuta jännää ja vähemmän jännää. Pitäisi uusia CV ja lähetellä työhakemuksia, vaikka vähän kyllä epäilyttää koko touhun hyödyllisyys, kun olen tehnyt sitä jo ties kuinka kauan, mutta koskaan ei tunnu tärppäävän. Työkkärissä käynnistäkään ei ollut muuta apua, kuin että sain varmuuden työttömyystukeni jatkuvuudesta. No, on sekin jotain. Työttömyydessä on ainakin se plussapuoli, että voin keskittyä korottamaan kirjoitusarvosanojani ja lukemaan pääsykokeisiin.

Tammikuussa olen pyrkinyt myös elämään terveellisemmin. Aloitin jo syksyllä, mutta joulun aikoihin tuli jälleen mussutettua ties mitä ja se kyllä näkyi voinnissakin. Minun piti aloittaa syksyllä joogakin, mutten saanut sitä tuolloin aikaiseksi. Korjasin kuitenkin asian ja ilmoitin itseni kansalaisopiston hathajoogaryhmään. Nyt on ensimmäinen tunti takana ja täytyy sanoa, että enpä olisi tuolta ihan äkkiä luistamassa, vaikka en olisikaan maksanut 75 euron osallistumismaksua! Hathajooga oli mukavan rauhallista tällaiselle huonokuntoiselle pökkelölle kuin minä olen. Vähän kyllä nolotti, kun asanoita tehdessä kroppa rutisi aika äänekkäästi. Liikkeet eivät kuitenkaan tuntuneet mitenkään äärimmäisen pahoilta ja mietinkin tunnin jälkeen, kuinka tehokasta laji loppujen lopuksi edes olisi. Tänään heräsin kuitenkin lihakset sen verran hellinä, etten epäile joogan voimaa enää yhtään. Enkä minä toisaalta mitään hirveää rehkintäliikuntaa haekaan. Vähän vain paikkoja notkeammiksi, sekä parempaa yleiskuntoa ja vointia. Yhdeksänkymmenen minuutin tunti oli ehkä vähän pitkähkö, mutta menettelee, kun kokoonnumme kuitenkin vain kerran viikossa. Henkisiä vaikutuksia en vielä suuremmin huomannut, mutta se nyt olisi ollut aika absurdia heti ensimmäisen tunnin jälkeen. Tosin huomasin kyllä rauhoittuvani aivan uudella tavalla asanoita tehdessäni. Jospa tuo opettaisi minulle hieman rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.


Vehnän olen onnistunut jättämään täysin ja siitä olen varsin ylpeä. Ruista ja kauraa olin aikeissa käyttää, mutta etenkin kaura aiheutti sellaiset vatsakivut, että päätin jättää senkin pois ja ruista ainakin vähentää. Nähtävästi tässä sitten eletäänkin lähes viljattomasti. Hurjaa. Sokereitakin olen onnistunut välttämään aika hyvin, tosin hedelmiä ja marjoja annan itseni kyllä syödä. Oloni on kohentunut siitä, mitä se oli syödessäni epäterveellisemmin, mutten sanoisi sen korjaantuneen kokonaan. Kokeilen kuitenkin tällä ruokavaliolla nyt jonkin aikaa, jos vaikutukset voimistuisivat pidemmällä aikavälillä. Lääkärissähän tämän voisi käydä tutkituttamassa, mutta sieltä tuntuu saavan vähän milloin minkäkinlaista apua, minkä vuoksi en käy siellä hirveän mielelläni. Kai se olisi kuitenkin kohta pakko.

Tämän kuulumisten päivittelyn lisäksi haluan antaa teille pari vinkkiä, joiden olen huomannut kohottaneen hyvinvointiani jo näin alkuun. Ensimmäinen on kamomillatee. Auttaa oikeasti vatsakipuihin ja rentouttaa. Olenkin ottanut tavakseni juoda sitä makeuttamattomana kupillisen pari kertaa viikossa. Monet eivät pidä mausta, mutta sanoisin kivun lievityksen olevan sitä luokkaa, että kupillinen kannatta juoda mukisematta. Omasta mielestäni tosin maku ei edes ole mitenkään häiritsevä, vaan oikeastaan aika kiva.


Toinen vinkkini on teille, jotka haluaisitte kovasti oppia syömään terveellisemmin, mutta herkutteluhimo on  aivan järkyttävä. Taatelit. Söin niitä ensimmäisen kerran lapsena, jolloin rakastuin niiden imelyyteen. Hedelmät kuitenkin unohtuivat aika äkkiä, ja törmäsin niihin uudestaan vasta lapsuudenkaverini Kaisan blogissa. Ajatus niistä jäi muhimaan, kunnes päätin vähän aikaa sitten ostaa boksin. Taateleiden kaveriksi ostin kermaa, josta vatkasin sokeritonta vaahtoa. Ennen maistamista pohdin, oliko sokeriton kermavaahto kenties vikatikki, mutta huomasin pian,ettei todellakaan ollut. Taatelit itsessään ovat todella makeita, enkä kyennyt syömään niitä kovinkaan montaa yhdellä kertaa edes kermavaahdon kanssa. Aivan uskomattoman hyviä ne olivat silti! Kehotan ehdottomasti kaikkia kokeilemaan. Voin tosin uskoa, että aivan jokaiselle ne eivät välttämättä sovi, sillä maku voi olla hieman eksoottinen sellaiselle, joka on tottunut vain suklaata mussuttamaan. Minä kuitenkin rakastuin niihin ja herättivätpä ne toivoni muistakin terveellisistä herkuista. Oletteko te lukijani, löytäneet erityisen hyviä, terveellisiä herkkuja? Postatkaa ihmeessä kommenttiboksiin!


Well, vaikka tämä postaus on aika terveyspainotteinen niin tästä ei ole tulossa mitään ruoka/liikuntablogia. Ei, sellaista bloggaajaa minusta ei kyllä saisi tekemälläkään. Välillä saatan kirjoitella aiheesta, mutta älkää pelätkö, ette tule löytämään näistä postauksista koskaan solariumissa itsensä paahtanutta, maitorahkaa syövää fitness-tytyä. Ei ole ihan minun juttuni. Sen sijaan olen kyllä ajatellut, että voisin välillä päivitellä teille kokeilemistani luontaistuotteista. Olen viime aikoina hurahtanut niihin, vaikka aika varaukselle suhtaudunkin kauppojen erilaisiin jauheisiin ja pillereihin. Olen itse lueskellut nyt jonkin verran yrteistä ja aion hyödyntää lukemaani omassa elämässäni. Esimerkiksi tuo kamomillan bongasin yrttikirjasta, vaikka samaista teetä minulle kyllä lapsenakin juotettiin vatsakipuihin. Mitä olisitte mieltä tällaisista satunnaisista yrtti- ja luontaistuotepostauksista?


Seuraavaksi postaukseksi olen kaavaillut mielipidetekstiä, mutten ole vielä täysin varma aiheesta. Välillä aiheita tuntuu olevan liikaa, välillä taas aivan liian vähän. Toisinaan kirjoitan tekstin puoliväliin ja sitten se ei enää miellytäkään. Siispä kysyn teiltä lukijani: millaisia postauksia te haluaisitte tähän blogiin? Mitä tahansa saa ehdottaa. Enkä rajaa tätä nyt ainoastaan mielipidepostauksiin, vaan muustakin saa antaa vinkkejä! Minulle on aikaisemmin ehdotettu postausta esimerkiksi uskonnostani ja parisuhteestani ja kummatkin varmaan jossain vaiheessa aion toteuttaa, mutta uskontopostausta ei vielä vähään aikaan ole luvassa. Suhteestani saatan jonkinlaisen postauksen väsätäkin kohtapuoliin, kun sain Jessenkin suostumuksen!

6 kommenttia:

  1. Onnea eläntaparemonttiin! itsellä vatsakivut hävisi kun jätin viljat pois/minimiin. Vehnää en syö ollenkaan ( no pullaa joskus mutta harvoin), ruisleipä aiheuttaa ihan massiivisen turvotuksen, näkkäriä syön kumminkin joskus ja neljän viljan puuroa ruisleseillä, hyvin jaksaa :) Hiljaa hyvä tulee ja varsinkin viljojen ja sokerin jättäminen vi alkuun tuntua vaikealta, voi väsyttää, särkeä päätä tms. kun keho vaatii sokerihuumetta itselleen. Marjat ja hedelmät on just hyviä, ite oon hurahtanut tekeen niistä smoothieita, nam!
    Ah ja jooga. Se jos joku kehittää voimaa, notkeutta ja kehonhallintaa vaikka se ei välttis aina näytä siltä. Länkkärit tahtoo mieltää urheiluksi vain sellaiset lajit joissa tulee hirvee hiki tai nostetaaan puntteja. Esim. monia tanssilajeja ei yleisesti pidetä urheiluna vaikka ne on oikeasti tsi rankkoja (kuten baletti).
    Mutta lakkaan hölisemästä turhia! Antaa tulla sitä mielipidettä sitten seuraavaksi vaikkapa, aihetta en osaa nyt toivoa :D Tai olisko joku rukavaliooon tms. liittyvä juttu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän monille ei tuo vilja sovi. Joskus ajattelin, että ihan kauheaa jos sen joutuu jättämään. Loppujen lopuksi pärjää ihan hyvin ilmankin/minimillä. Toki esimerkiksi kaverin kanssa kahvilla käydessä voi vähän surettaa, kun joudut tyytymään siihen kahviin tai siihen yhteen ainoaan vaikkapa vehnättömään leipä/leivosvaihtoehtoon. Sokerit on kanssa paha, itse olen niin rakastunut kaikkeen sokerimoskaan. Onneksi löysin nuo taatelit. Pari smoothietakin olen jo kerjennyt tekemään, marjoja pitäisi vaan hankkia, kun niitä ei pakkasesta valmiiksi löydy. :/
      Onhan se vähän hassua, että monien lajien tehokkuus unohdetaan, mutta jääpähän meille uskaliaille kokeilijoille jotain, kun muut juoksevat pää kolmantena jalkana salille. :D
      Seuraava teksti on varmaan mielipideteksti, mutta jos kerran kysyntää olisi ruokavaliohommillekin niin pistän korvan taakse. :)

      Poista
  2. Tääl on kans yks joka ujosti yrittää muuttaa ruokailutapoja. Itseasiassa kävin juuri ostamassa herkkunälkään klementiinejä ja cashewpähkinöitä, vaikka sipsukkahylly houkuttelikin kovasti. Hyvä olo tulee jo siitä että on onnistunu välttämään houkutukset. Tarkotuksena olis ostaa myös tehosekoitin että sais muussattua kaikkia herkullisia litkuja.

    Sokerista tuli mieleen, hyvä pätkä aiheesta: http://areena.yle.fi/tv/2111279
    Alkoi öklöttää omatkin sokerivuoret tuon katsomisen jälkeen ja ajattelin etsiä jotain korviketta. Esim. stevia kuulostais just hyvältä vaihtoehdolta vaikka sitten sen kamomillateen(täytyykin kokeilla) sekaan.

    Että kirjota vaan aiheesta lisää, monipuolisuus blogeissa on piristävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea yritykseen! Kyllä se siitä lähtee! Itsellänikin syksyllä tuo alku meni vähän miten meni, mutta nyt on sujunut aika ongelmitta. :)

      Pitääkin katsoa tuo dokumentti. Voi taas tuntea vähän lisää huonoa omatuntoa vanhoista tottumuksistaan. :D Steviaa multa löytyy kaapista, se on ihan kelvollinen makeutusaine.

      Kiitos kannustuksesta, laittelen aiheesta postauksia kunhan tulee taas jotain mieleen. ^^

      Poista
  3. Hyvä teksti! Mulla ei oikeastaan ole mitään lisättävää tai ideoita, koska elän nykyisin melko samalla lailla, joogaten, sokeria vältellen ja kamomillateetä vedellen :p Noita taateleita pitää ehdottomasti kokeilla!

    Mun ongelma on että rakastan leipää enemmän kuin mitään, ja vaikka oireita tulee minullekin, en ole vain kyennyt jättämään sitä pois! :D Joskus mulla auttoi kun ostin karppileipää, mutta se on tähän opiskelijabudjettiin turhan kallista, kun yksi pussi maksaa saman verran kuin kolme normileipäpakettia -_-
    Toinen ongelma on ainut makea asia mitä vetelen eli hunaja. Olen jotenkin koukussa siihen ja ei siinä muuten mitään, mutta hunaja vaikuttaa hampaiden kuntoon yllättävän äkäseen. Olen yrittänyt jättää sitä teestä pois nyt pikkuhiljaa.

    Elämäntapoja on hyvä tosiaankin muuttaa pysyvästi jotta se hyvinvointi säilyy, mutta mitään totaalikieltäytymistä asioista en suosittele - välillä voi ihan hyvin langeta himoihin :p Tsemppiä kovasti remppaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sinäkin! Tämäpä hassua. Kiva, että löytyy muitakin! :)

      Mä kykenen periaatteessa elämään ilman leipää, vaikka rakastankin ranskanleipää aivan jumalattomasti. Vaikeuksia tuottaa kakut, leivokset ynnä muut. Olen kuitenkin nyt vaan yrittänyt kiertää kaukaa ne kaupan leivoshyllyt, kahvilat ja herkulliset reseptit. On toki korvaavia aineita ja niitä varmaan kannattaisi kokeilla. Hinta vaan tosiaan voi tulla vastaan...
      Hunajaa käytin itsekin teessä, mutta olen nyt pyrkinyt sen jättämään. Tosin olen kyllä välillä käyttänyt sitä pikkuisen makeutuksena mm. kauralettuihin, joita kokeilin silloin kuin vielä kauran itselleni sallin. (Maistuivat muuten ihan puurolta. :D)

      Ajattelin hoitaa tämän niin, että pyrin välttämään sokeria ja viljaa, mutta esimerkiksi sukuloidessa ja vastaavissa tilaisuuksissa en kyllä aio niistä kieltäytyä. Vähän olisi tyhmää mennä kylään ja sitten juoda pelkkää sokeritonta teetä ja kieltäytyä kaikesta syötävästä. Toki yksi vaihtoehto olisi aina ilmottaa ruokavaliostaan, mutta minusta tuntuisi vähän kurjalta pistää vaikkapa vanha mummoni hankkimaan minulle erikseen sokeritonta ja viljatonta syötävää... Eli ihan totaalikieltäytymiseen en aio minäkään mennä.

      Poista