perjantai 8. marraskuuta 2013

In the streets on Halloween, there's something going on, no way to escape the power unknown

Odotin tämän vuoden Halloweenia kuin kuuta nousevaa. Valitettavasti ylläni on tuntunut edellisinä vuosina leijailevan joku mystinen paskan Halloweenin kirous. Juhla on mielestäni se kiehtovin, mutta on jostain syystä mennyt edellisinä vuosina varsin mitäänsanomattomasti ja tylsästi. Jälkeenpäin olo on ollut lähinnä pettynyt. Seuraavana vuonna odotukset ovat olleet aina korkealla - usein turhaan.

Tämäkään Halloween ei ollut toiveideni täyttymys, mutta ihan mukava kuitenkin. Juhlin oikeastaan kaksi päivää, vaikka vain toinen menikin varsinaisesti Halloween-bileissä. Perjantain vietin lähinnä poikaystäväni kanssa tehden kaikkea pientä mukavaa juhlaan liittyvää. Se oli oikeastaan kivempi kuin varsinainen bilepäivä.

Lauantaina pukeuduin skandinaavisen mytologian mukaisesti nornaksi. Nornat ovat omanlaisensa vastine antiikin Kreikan kohtalottarille ja heitä on kolme: Urd, Skuld ja Verdandi. Myytin mukaan he istuvat maailmanpuu Yggdrasilin juurella, valvoen ja raviten sitä maailmanlopun viivyttämiseksi. Nornat huolehtivat myös jokaisen ihmisen ja jumalan kohtalosta, kehräten ja lopulta katkaisten heidän elämänlankansa. Itse mielsin itseni Skuldiksi, joka joidenkin legendojen mukaan toimii langan katkaisijana. En osaa sanoa, miksi viehätyin nimenomaan häneen. Jumalatar vain tuntui jotenkin omimmalta. Asuksi valitsin vihreän viitan ja siihen käyvän mekon, sekä vähän viikinkityylisen vyön ja koruja. Meikkini tein kiireessä, eikä siitä tullut aivan yhtä hyvä kuin olisin toivonut. Ihan hyvä kuitenkin siihen nähden, etten suuremmin ollut sitä suunnitellut.

Lähdimme viikingiksi (tai vastaavaksi, asu oli vähän mitä sattuu, kun kyhäsimme sen lauantaiaamuna kokoon) pukeutuneen Jessen kanssa illasta kaverieni Rosan, Amandan ja Helenen Halloween-juhliin. Mukana oli pari vanhaa lukiotuttavaa, joita oli mukava morjenstaa. Myös juhlien koristelut ja syömiset oli kivasti järjestetty. Väsymyksemme takia emme kuitenkaan olleet pitkään. Fiilis omalla kohdalla oli aika alavireinen ja apea. En kuitenkaan ole katkera siitä, etteivät Halloween-bileet olleet minun osaltani maailman tapahtumarikkaimmat ja vertahyytävimmät. Perjantai oli ollut jotenkin todella taianomainen, jonka vuoksi lauantai soveltui ihan hyvin lepopäiväksi. Ensi vuonna pistetään taas paremmaksi!

Sitten vähän kuvia lauantailta. Tapahtuma-paikasta otetut kuvat on ikuistanut Rosa. Loput ovat minun ja Jessen ottamia.















4 kommenttia: