tiistai 18. syyskuuta 2012

Suhtautumisesta mielenterveysongelmaisiin

Yksi päivä tässä tapani mukaan selailin nettiä ja bongasin keskustelun, joka käsitteli masentuneiden henkilöiden blogeja. Keskustelun aloittaja oli viestiinsä linkannut oman bloginsa ja kysellyt, löytyykö muita vastaavia. Heti ensimmäinen viesti tuossa keskustelussa oli kyseisen blogin dissausta. Valitettiin miten ilmaisutapa on kliseinen ynnä muuta vastaavaa.

Minua pisti ärsyttämää aika pahasti moinen kommentti. Masennus ja muut mielenterveyden sairaudet ovat sen verran arkaluontoisia asioita, että niistä on monelle hyvin hankala puhua. Minä nostan vain hattua henkilölle, joka kehtaa kirjoittaa sairaudestaan julkisesti. Siitä kun on monesti apua sekä henkilölle itselleen että vertaistuen muodossa muille vastaavasta kärsiville. Mitä hemmetin väliä siinä tapauksessa on, onko ilmaisutapa nyt kliseinen? Ei aloittaja kysynyt, mitä mieltä ihmiset ovat hänen kirjallisesta annistaan. Sain aloitusviestistä enemmänkin sellaisen käsityksen, että hän halusi ennemminkin tietää millä luovilla tavoilla muut käsittelevät sairauttaan.

Ymmärrän kyllä kommentoijan mielipiteen. Netti on pullollaan kliseisiä ns. angstiblogeja joilla ei ehkä ihmeemmin ole taiteellista arvoa. Mutta tarvitseeko siitä mennä kirjoittajalle aukomaan? Eikö voisi vain mennä etsimään jotain muuta luettavaa sitten? Blogi voi olla kirjoittajalle henkireikä synkkien ajatusten kanssa painiessa ja tärkeä väline parantumiseen. Tuollainen haukkuminen voi saada bloggaajan häpeämään avautumistaan ja poistamaan bloginsa. Se voi olla aika huono juttu sellaisen ihmisen tapauksessa, jolla ei ehkä ole muita keinoja purkaa fiiliksiään tai saada vertaistukea.

Tuon topicin kommentoija oli tahditon, mutta olen kyllä nähnyt pahempaakin. Toisinaan törmää tapauksiin, joissa masentunutta ihmistä ollaan mollattu oikein olan takaa sairaudestaan tai jopa käsketty mennä nirhaamaan ranteensa auki, tappamaan itsensä tai muuta vastaavaa. Pahoista oloistaan kertovaa pidetään heikkona, säälittävänä ja huomionhakuisena ihmisenä. Etenkin jos sattuu nyt vaikka esimerkiksi viiltelemään. Yrittäkää ihmiset oikeasti tajuta, että niillä ihmisillä on jo valmiiksi ihan hirvittävä olo. Tuollainen tekee heidän fiiliksistään vielä miljoonasti pahempia ja vaikeuttaa paranemisprosessia mm. sitä kautta, ettei uskalleta mennä pyytämään apua.

Minusta olisi ihanteellista, jos mielenterveysongelmiin voitaisiin joskus vielä suhtautua samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen. Että niistä voitaisiin keskustella vapaasti ja ilman häpeää. En tietenkään sano, että kaikkien täytyisi pakolla puhua ongelmistaan, mutta siihen pitäisi olla mahdollisuus. Sellainen vaan on aika vaikeaa, jos aina joutuu pelkäämään, että avautumisesta seuraa vain naureskelua, vittuilua ja mitätöintiä.

Toki ymmärrän, että mielenterveysongelmiin tottumattomalle voi olla vaikea ymmärtää sairaudesta kärsivän maailmaa. Jollekin, jonka elämä on mennyt aina edes kohtuullisen hyvin, voi olla mahdoton käsittää, miksi joku satuttaa itseään tai miksi jollakin mielialat vaihtelevat kiivaasti maniasta depressioon. Se on ihan luonnollista. Mutta sitä en vaan voi käsittää, miksi asiaa sitten pitää päästä kommentoimaan. Sillä kuten olen tässä postauksessa painottanut, siitä voi oikeasti seurata pahaa jälkeä. Jo terveelle ihmiselle haukkumiskommentit ovat epämiellyttäviä, mutta masentuneen ne voivat syöstä sanoinkuvaamattoman hirveisiin fiiliksiin. Järjen käyttö on sallittua tässäkin tapauksessa.

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että löytyy ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä!

      Poista
  2. Itse myös masennusta ja joskus itsetuhoisia ajatuksia pohtineena minua suorastaan suututtaa tuo sama asia!!! Itse olen monesti saanut paljon tukea ja kannustusta paranemisen suhteen JUURIKIN noidein muiden samojen asioiden kanssa painijoille!!! Mitä se keneltäkään muulta on pois jos toinen haluaa päästä purkamaan oloaan blogin välityksellä!!! Sivua voi vaihtaa jos ärsyttää lukea!!!

    Itsekkin kirjoitan erästä blogia joka kertoo masennuksesta, teen sitä eri nimellä, ettei sukulaiseni yms liian läheiset tutut sitä löydä, jotta voin rauhassa purkaa kaiken mitä olen joutunut kokemaan ilman, että joudun tuntemaan oloni kiusalliseksi jossain esim. sukujuhlissa... Blogista on tullut minulle henkireikä ja tuntuu että sitämukaan kun olen saanut ajatuksiani purettua, tunnen että oloni keventyy joka kerta!!! On ihan hirveää lukea joidenkin ihmisten saamia kommentteja siitä kuinka ovat mukamas ns."huomio huoria"... Toisia ihmisiä haukutaan siitä että heillä on edes yksi paikka minne voi asioistaan kertoa!!! Kun kaikilla ihmisillä ei oikeasti elämä mene niin ruusuisesti kuin toisilla!! Ja kaikilla ei ole tukiverkostoa jolle voisi asiosta kertoa!!!

    Netti on pullollaan muitakin palstoja, joten jos ei jaksa lukea sellaisia masennustekstejä niin jättäis ne ihmiset rauhaan, joilla on muutenkin vaikeeta!!! PRRRKLE!!!!:DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä näin. Olen täysin samaa mieltä. Sekin on muuten jännää, miten nimettömänä bloggaavatkin ihmiset voivat olla huomiohuoria.

      Poista
  3. Sitä mä toisinaan vaa mietin että blogin kommenttiboksithan voi ottaa pois kun eiköhän sen aika moni einiinfeimi bloggaaja oo huomannu ettei sinne mukavaa kommenttia saa mainostamallakaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos siltä tuntuu, niin voihan sen ottaa pois. Mutta sitten tosiaan menee viimeistään mahdollisuus niihin mukaviinkin kommentteihin. :/

      Poista
  4. Joo, näin juuri. Hienoa, että kirjoitit aiheesta, sillä aika vähän siitä loppujen lopuksi puhutaan missään.

    Olen kuullut niin paljon kaikkea siitä, kuinka masentuneet ihmiset kerjäävät vain huomiota, eikä heistä kannata välittää ja kuinka viiltelevät ihmiset ovat typeriä ja aivottomia. Juuri tämän vuoksi en pahemmin omasta masennuksestani huutele pitkin kyliä, sillä ei koskaan voi tietää, millaista kommenttia sieltä sitten tulee. Vaikka kyllähän ihmiset asioita löytävät, jos osaavat etsiä esim. blogistani. Viimeksi tänään olen saanut kuulla, että olen itse syypää omaan tilanteeseeni (en tosin blogissa, mutta kuitenkin).

    Mutta joo, pointti oli siis se, että yhdyn täysin mielipiteeseesi. Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, voisivat ihmiset näitä tiettyjä blogeja lukiessaan käyttää edes sen verran järkeä, että jättäisivät sitten ne haukkumiskommentit kirjoittamatta. Säästyisi bloggaajakin mielipahalta sekä mahdollisesti entistä pahemmalta ololta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestäni on käsittämätöntä, että joku voi suhtautua masentuneisiin noin. Eivätkä viiltelevät ihmiset ole sen tyhmempiä kuin muutkaan. Ymmärrän kyllä, että monesta ajatus itsensä satuttamisesta voi tuntua kummalta. Silloin on helppo leimata viiltelijä tyhmäksi, mutta tuskimpa kukaan on esimerkiksi hirveän ahdistuskohtauksen yllättäessä järkevimmillään. Pitäisi muistaa tuomitessa myös ne tunteet, joista tuollainen käytös kumpuaa.

      En tiedä miksi sinulle on sanottu, että olet itse syypää tilanteeseesi, mutta aika harvoihin juttuihin voi itse olla ainoa syypää. Usein asioissa on kuitenkin monta puolta. Ja vaikka olisitkin, niin asiasta sinulle jauhaminen ei paranna mitään, etenkään huonoa oloasi. Voisivat siis hieman miettiä, mitä suustaan päästävät.

      Yleensä ihmiset, jotka suhtautuvat vaikkapa nyt masentuneisiin jo mainitulla tavalla, eivät ole itse kokeneet mitään vastaavaa. Tuskin ovat oikeastaan kokeneet juuri mitään, koska eivät tajua pitää turpaansa kiinni. Kokemusten kasvattama ihminen ei mene arvostelemaan toisen oloa. Fiksu ihminen tietää senkin, että lievistäkin pahoinvoinneista voi kasvaa suurempia. Itse en siksi suhtautuisi mihinkään pahimman luokan inisevään kermaperseangstiteiniinkään "hahaha, vitun säälittävä inisijä" - asenteella.

      En tajua minäkään, miksi sinne masennusblogiin on pakko edes kommentoida, jos ei ole mitään asiallista sanottavaa. Miksi sinne pitää päästä aukomaan? Onko noista ihmisistä oikeasti vain kiva tehdä kirjoittajalle vielä entistä paskempi olo?

      Poista
  5. Olen täysin samaa mieltä kanssasi! En voi muutenkaan käsittää, miksi netissä pitää kaikkea ja kaikkia mahdollisia haukkua ja arvostella.

    Jep, eihän toisen pahaa oloa tai masennusta tarvitse ymmärtää, eikä siihen välttämättä edes kykene, jos ei itsellä ole samanlaisia kokemuksia takana. Mutta sitten voi ihmetellä asiaa itseksensä tai juurikin olla kokonaan lukematta kyseisiä blogeja! Masentuneet tai muuten vain mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset nyt viimeisenä kaipaavat niitä järkyttäviä kommentteja, joita jotkut idiootit huvikseen kirjoittavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta sano. Moinen toiminta osoittaa törkeää ajattelemattomuutta.

      Poista