sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannuksesta

Minun juhannukseni oli varsin rauhallinen, vietin sen lähinnä kotona ja mökillä. Aattona käväisin Janilla, jossa lähinnä katsoimme telkkaria ja valitimme kumpikin karseasta olostamme. Ei siis mikään paras päivä. Iltaa myöten oloni kuitenkin parani, otettuani lääkkeen ja levättyäni hieman. Rosa ja Maija käväisivät myös luonani jossain vaiheessa yötä. Katsoimme hetken Rohkea ritari-elokuvaa, josta en oikein osannut päättää oliko se hyvä vai huono. Alku oli ainakin surkea ja puvustus paikoin jopa naurettava. Lisäksi keskustelimme kaikenlaisesta syvällisestä ja vähemmän syvällisestä. Ihan perusmukava päivä siis. Ei mitään kummoista.

Juhannuspäivänä tulikin sitten liikuttua vähän kauemmaksi neljän seinän sisältä. Menin viettämään päivää mökilleni, jossa kuvailimme serkkuni kanssa hänen ihanalla järkkärillään. Osa kuvista onnistui paremmin, osa huonommin, mutta jotain satoa reissulta sentään tuli. Lisäksi sain vihdoinkin syötyä kunnolla. Olen nimittäin ollut yksin isäni luona pari päivää, jonka vuoksi ruokapuoli on ollut vähän heikko. Parasta reissussa oli  varmaan kuitenkin oikeassa, puilla lämmitettävässä saunassa käyminen. Uskaltauduin heittämään talviturkinkin vihdoin.

Mökkireissuihin minulla on aika ristiriitainen suhtautuminen. Tykkään olla luonnon helmassa sen kauneuden vuoksi, uida, saunoa, soudella kumiveneellä, käydä kalastamassa ynnä muuta, mutta minulla nyt vaan sattuu olemaan pahemman luokan hämähäkkifobia. En pysty olemaan lähelläkään kahdeksanjalkaisia, joten jonkun sukulaisen on aina kiikutettava otukset paikalta, jos niitä sattuu samassa tilassa olemaan. Fobia on ollut helpottamaan päin tässä viimeisen parin vuoden aikana. Nykyään kestän kaikista pienimpiä otuksia, mutta perinteiset huonehämähäkit ja niitä suuremmat kyllä inhottavat edelleen. Tosin tarantellat ja vastaavat eivät kammota samalla tavalla. Eivät nekään ole mielestäni näteimpiä mahdollisia otuksia, mutta eivät aiheuta samanlaista pelkoreaktiota kuin suomalaiset hämähäkit. Järjenvastaista, eikö?

Kertoilkaahan tekin omasta juhannuksestanne! Fobia-aiheesta voisin myös mielelläni turista sen tultua esille. Eli millaisista fobioista te lukijani kärsitte?


Halusin jonkun vähän vanhahtavammankin kuvan ja siitä tämä. Joksikin Halloweeniksi kasattu viitta sopi tarkoitukseen varsin hyvin.








Koirastani Wilmasta en ole tainnut suuremmin täällä puhua. Wilma on siis perheemme 8-vuotias sheltti, luonteeltaan aika äreä eikä suuremmin pidä vieraista. Lyhyemmin sanottuna äkäinen vanhapiika. Suloinen hän silti on ja suojelee perheettään ehkä hieman liiankin aktiivisesti. Wilman suuri rakkaus on ruoka, mutta karvakasamme pitää myös rapsuttamisesta ja lenkkeilystä. Liiasta halimisesta se ei perusta, kuten 16. kuvassa käykin ilmi.






 Tämä otus taas on Oscar, lyhyemmin Oscu. Hän on serkkujemme koira, vasta puolen vuoden ikäinen ja leikkisä kuin mikä. Wilman tapaan on aika perso ruoalle, mutta Wilmasta poiketen näyttäisi tykkäävän myös halimisesta varsin paljon. Oscu on syötävän suloinen pieni mäyräkoira, jolla on useimmiten pikkuisen surumielinen ilme. 



(Korsetti Burleskalta, hame H&M:ltä, viitta tehty käsin, bolero kaverilta, punainen mekko Ruotsista, korallinvärinen Vero Modalta.)


Kuten huomata saattaa päätin mökkeilyn kunniaksi kuvauttaa myös hieman hempeämpiä asuja, jotka ovat varsin kaukana goottityylistä. Mökillä en viitsi korsetteja kiristellä pahemmin muuten kuin kuvausmielessä. Vanhat kesämekot sopivat varsin hyvin käytettäväksi sinne.

4 kommenttia:

  1. Nättejä kuvia, mie yleensäkkin tykkään kuvista, jotka on luonnossa otettuja^^ Myö oltiin miehekkeen kanssa kaksin kotosalla juhannus, grillailtiin, pelattiin lautapelejä ja sen semmoista. :) <3 Rauhallisissa merkeissä siis. ^^

    Pakko muuten sanoa, mie oon aina vähän ihmetellyt, että miten monet pelkää hämppyjä, kun taas miu mielestä ne on melkoisen symppiksiä otuksia. Tosin itte pelkään muurahaisia varmaan enemmän kuin mitään muuta... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :)

      Sun juhannus kuullostaa tosi mukavalta. Tuli nälkä, kun edes mainitsit grillauksen. :D

      Mutta joo, vaikea tuota pelkoa on itsekään selittää. Se vaan on, vaikka mitään järkevää selitystä sille ei löydy. Joku niissä vaan kammottaa.

      Muurahaispelkoa en ymmärrä sen paremmin kuin sinä hämähäkkipelkoani. :D Kummallista, miten monet ihmiset pelkäävätkin erilaisia pikkuötököitä ihan suotta. Olisi aika paljon helpompaa jos ei tarvitsisi.

      Poista
  2. Sinä olet ollut verrattain tyylikkäänä mökillänne. Monet suomalaisnaikkoset saattaisivat olla reinoissa, verkkareissa tai niissä helvetin karseissa jumpineissa. Kuvat 1 ja 8 olivat tosi hyviä. Ensimmäisen kuvan asukokonaisuus viittoineen on kuin Harry Potter -fandomista. Kahdeksas kuva on oikeasti mallimainen eikä mikään onneton yritys, joita kaikenmaailman tenuilla näkee.

    En minäkään pelkää hämähäkkejä. Ne ovat vain etovia otuksia, joiden lahtaaminen on hauskaa. :P

    Kuka tuon viitan on ommellut? Olisiko mahdollista saada ohjeet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti!

      Joo, oletkin selittänyt suhtautumisestasi hämähäkkeihin. :D

      Käsittääkseni sen on ommellut joko äitipuoleni tai sitten joku muu sukulainen. Voin vielä kysellä.

      Poista