torstai 8. maaliskuuta 2012

Harmaasta arjeesta pakenemista

Minun naistenpäiväni on ollut sen verran arkinen, että nyt tekee mieli unelmoida jostain vähemmän tavallisesta. (Yhyy, Jani muisti minua vain hätäisellä hyvän naistenpäivän toivotuksella ja "mä en usko tuollaiseen hölynpölyyn" - toteamuksella. Olen ikuisesti katkera! No ei, kyllähän se kuskasi miua vaikka minne.:)) Tosi asiassahan minun pitäisi lukea ahkerana kirjoituksiin, mutten oikeen saa motivaatiota mistään. Pitäisi vain ajatella sitä opiskelupaikkaa, mutta tuon välivuoden takia mokoma tuntuu vielä aika kaukaiselta. No, jos minä nyt kuitenkin saisin tsempattua, koska haluan oikeasti päästä johonkin mukavaan yliopistoon. Jotain haluaisin tehdä kirjallisuuden ja taiteen parissa. Jyväskylän yliopistossa olisi niitä kumpaakin käsittelevä koulutus. Jostain syystä Jyväskylä ei kuitenkaan nappaa. Kaupunki on ihan kiva, mutta en halua muuttaa sinne. En halua myöskään Helsinkiin, koska se on vaan liian Helsinki. Eli jäljelle jäävät oikeastaan vain Turku ja Tampere. Turussa en ole hirveästi edes pyörinyt, lähinnä vain laivamatkojen yhteydessä, mutta se on mielestäni kaunis kaupunki. Tamperekin on kaupunkina kaunis ja lisäksi myös kaverini ovat suunnitelleet sinne suuntaamista. Joskus se oli minullekin ehdoton ykkönen, mutta näitä vaihtoehtoja on sen verran, että pitää nyt miettiä tarkkaan mitä tekee.

Opiskelupaikan valinta on yksi syy, miksi haluaisin kiertää Suomen kaupunkeja ensi kesänä. Listalle ei varmaan mahdu kuin joku pari tai kolme, koska rahoituskin pitää järjestää jostain. Porukoilta en viitsi kauheita summia pyytää, enkä mahdollisia kesätyötuloja halua käyttää pelkästään matkoihin. Yritin viime kesänä jankuttaa kavereille Turusta, mutta pitkä matka kaatoi suunnitelmat. Savonlinnaankin piti lähteä, mutta ulkomaanmatkat ja työt sattuivat sopivasti niin, ettei sattunut viikonloppua, jolloin koko porukka olisi ollut kasassa. Jos tänä vuonna olisi parempi tuuri.

Kesätöihinkin pitäisi mennä. Haluaisin ihan hirveästi kirjastoon, vaikka palkka nyt ei ole kaupungilla kummoinen. Se ei minua hirveästi haittaisi. Kirjastossa olisi mukavan rauhallista ja löytäisin varmasti hyviä kirjoja luettavaksi samalla. Idioottibimbojen naamojakaan ei tarvitsisi katsella, koska epäilen, ettei kirjasto ole heidän unelmapaikkansa viettää kesälomaa.

Viime kesäni oli oikeastaan aika kiva, vaikka siinäkin oli omat varjopuolensa. Koin kuitenkin aivan mahtavia hetkiä hyvässä seurassa, toisinaan heittäen aivot niin sanotusti narikkaan hauskaa pitäen ja usein myös filosofisia pohdiskellen. Mieleeni tulee erityisesti yksi kuuma päivä, jolloin olimme Rosan kanssa meillä, kuuntelimme klassista musiikkia ja pohdiskelimme elämän suuria kysymyksiä. Minulla on muutenkin kauhea ikävä kunnon keskusteluja, sellaisia oikeasti syviä ja filosofisia. Rosan kanssa tulee noiden lisäksi usein puhuttua myös kaikenlaisesta mystisestä ja yliluonnollisesta. Tiivistettynä monista lempipuheenaiheistani. Odotan myös kovasti kahdenkeskeisiä hetkisiä Janin kanssa ja kaveriporukalla pyörimistä. Muistan viime kesältä erään päivän, jolloin olimme rannassamme uimassa Sannan ja Rosan kanssa. Se oli myös yksi parhaista hetkistäni ja tuolloin sain varmaan myös yhdet elämäni parhaimmista nauruista. Oli vähällä etten hukkuneet siihen paikkaan. Janin kanssa mieleen tulevat etenkin hautausmaakävelyt. Rakastan kävellä hieman synkässä ja melankolisessa ympäristössä, joka huolimatta keskustan läheisyydestä, on myös rauhallinen paikka.

Kliseisesti sanottuna kesällä tuntuu kaikki olevan paremmin. Inspiraationikin voi aina paremmin kesäisin kuin jo pelkkä luonto ruokkii sitä. Toki talvikin on kaunista aikaa, mutta kesässä on minulle kuitenkin aivan omanlaisensa taika. Voisin vain yksinkertaisesti istua runokirjani kanssa jonkun lämpimän kesäpäivän. Mieluiten yksin. Se on sangen terapeuttista ja tulen samalla avartaaneeksi ajatusmaailmaani jonkin verran. On muuten paljon parempi keino oppia omista toimintatavoistaan, luonteestaan tai ihmisistä yleensä kuin toisinaan ahdistavillakin psykologian tunneilla istuminen. Tänäänkin käsiteltäessä pelkoja ja fobioita, opettaja näytti meille videon, jossa hämähäkki kipitti ruutuun ihan äkkiarvaamatta. Very nice, en meinannutkaan kuin saada sydänkohtauksen.

Toki on myös tapahtumia, joissa haluan käydä. Kuten lukijoilleni on varmaan jo käynyt hyvin selväksi, taide ja kirjallisuus ovat lähellä sydäntäni, joten niihin liittyvät tapahtumat toki kiinnostavat. Näitä saa muuten heitellä mulle kommenteilla. Tai ihan mitä tahansa teistä kiinnostavia tapahtumia. Niin ja haluan myös ehdottomasti käydä keskiaikamarkkinoilla, eivätkä festaritkaan ole poissuljettuja. (Jurassic nyt on aika must, kun se sattuu kotikaupungissa olemaan.)

Niin ja ehkä nyt vihdoinkin pääsisin käymään tuossa Tertin kartanossa pitkästä aikaa. Aivan ihana paikka nimittäin. Jos Mikkeliin satutte jostain syystä vahingossa eksymään kesäaikaan, niin suosittelen. 

Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

P.S. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille joka jaksoi lukea koko postauksen.










4 kommenttia:

  1. Ai kamala, miten mie tuota kesää odotan. On kesäteatteri ja kaikkea muuta kivaa, käytännössä yli puoli kesää menee teatterin lavalla.
    Ja hei, mie olen muutama kesä takaperin käynyt tuolla Tertin kartanossa, kun äidillä oli siellä joku kokous. Pikkusiskon kanssa sitten vaan kuljeksittiin siellä pihalla ja istuttiin verannalla. Ja pakko kyllä sanoa, että on hieno paikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, minä olen aina haaveillut näyttelemisestä, mutta muiden edessä en jotenkin kykene heittäytymään siihen. Kai tuo rajoite pitäisi vain opetella pois. Ehkä minä vielä jonain päivänä uskaltaudun tuohonkin. :)

      Ja joo, kiva kuulla, että muutkin jakavat ajatukseni Tertistä. :)

      Poista
  2. Minä en ehkä kaikista suurimmiten odota itse kesää, vaan yleensäkin lomia. Näin hiihtoloman vedellessä läpi viimeisiä päiviä sitä tajuaa, kuinka onnellinen oikeasti on lomilla. Kuinka riippumattomaksi arjesta oikeastaan tulee. On ihanaa, kun on aikaa aivan mille tahansa. Voi käydä syvällisiä keskusteluita mitä ihmeellisimmistä asioista mihin kellon aikaan tahansa, puhumattakaan siitä, että lomalla voi tuijottaa brittisarjoja ja lukea hyviä kirjoja niin paljon kuin vain itse haluaa ja jaksaa. Tuntuu melkein kuin pystyisi päästämään irti siitä oravanpyörästä, joka pyörittää arkea vääriin suuntiin. Juuri tätä minä haluan lomilta ja etenkin kesältä.

    Kirjasto kesätyönä olisi kyllä aivan todella hieno, kun nyt sellaisenkin hankkimista pidetään jonkin sortin velvollisuutena (itselläni on hieman huono omatunto siitä, etten ole hankkinut vielä kesätöitä, kun kuulee kavereilta siitä, että jollakin on jo kolme kesätyöpaikkaa yhdelle kesälle). Olisi aivan hiljaista ja sekin etu, kuten mainitsit, että kirjastoon ei todellakaan eksyisi niitä ihastuttavan epämiellyttäviä ihmisiä, joiden kanssa ei haluaisi missään nimessä viettää lomaansa.

    VastaaPoista
  3. Joo, lomilla on usein paljon onnellisempi, arki masentaa. Kirjoitukset vaan tekevät minulla sen, etten hiihtolomalla osannut kuin stressata. Voi kun se kesä tulisi niin helpottaisi...

    VastaaPoista