torstai 15. maaliskuuta 2012

All she saw was a silhouette of a gun - far away on the other side

Voisin sanoa, että tämä päivä oli jopa ihan hyvä, sillä kävimme Janitan kanssa markkinoilla, jotka järjestettiin Mikkelin torilla. Pienethän ne olivat, mutta söpöt sinänsä. Tuollaiset tapahtumat kuuluvat kotikaupunkini hyviin puoliin: rakastan kaikenlaisia markkinoita, Kirkkopuiston kesäkonsertteja ynnä muuta sellaista. En oikeastaan tiedä, mikä niissä viehättää, kun en minä markkinoiltakaan hirveästi mitään ostellut ja puistokeikoillakaan harvoin soittaa mieleisiäni bändejä. Kai se on vain se tunnelma.

Joka tapauksessa, minulla oli ihan hauskaa. Ostin vähän todella suloisia ja herkullisen näköisiä englantilaisia toffeita, joita sitten Janitan kanssa testailtiin. Kyllä ne näyttivät paremmilta kuin maistuivat, mutteivät siltikään olleet varsinaisesti mitään kuraa. Sitä paitsi myyjä oli oikein sydämellinen. Myöhemmin kävin myös ihanien tyttökaverieni kanssa syömässä, sekä Sannan kanssa muun muassa kirpparilla.

Stressi minua tosin vaivaa ja pahasti. Historian kirjoitukset ovat aivan ovella ja lukutilanteeni on surkea. Kieltämättä tunnen itseni epäonnistujaksi. En vain jotenkin osaa päntätä noita kirjoja. En ole koskaan ollut sitä tyyppiä, että oppisin pakottamalla itseni siihen. Olen ylipäänsä huono pakottamaan itseäni yhtään mihinkään. Teen kyllä paljon sellaisten asioiden eteen, jotka minua kiinnostavat, mutta tällä hetkellä ei inspaa hissan pänttääminen. Sen sijaan olen viime aikoina kirjoitellut aika paljon. Varsinaista huippua en kuitenkaan koe saavuttaneeni, josta olen erittäin närkästynyt. En tunnu olevan lähellekään sitä, vaan tekstini pysyvät samalla tutun turvallisella tasollaan. Tästä haluaisin päästä eroon. Tarvitsisin nyt inspiraation johonkin oikein ravistelevaan tekstiin - ehkä saisin siten hieman väriä harmaaseen mielialaani.

Viimeisenä voisin vastata tällaiseen jännään kyselyyn. En itse tykkää lukea blogeja, joissa niitä on paljon, mutta joku satunnainen sopivaan väliin tuskin haittaa ketään. Ainakin toivon niin.

Osa 1 – Esittele itsesi ja elämäsi noin suurin piirtein
- Heippa, olen Bels, 18-vuotias kirjailijanalku. Asun Mikkelissä, mihin minulla on aika ristiriitainen suhtautuminen. Elämääni kuuluu tällä hetkellä lähinnä stressiä YO- ja muista kirjoituksista.

Osa 2 – Eka rakkaus
- Jani.

Osa 3 – Minun vanhempani
- Ovat molemmat omalla tavallaan vaikuttaneet suuresti elämääni.

Osa 4 – Tätä olen syönyt tänään
- Sipsejä, Amarillon jälkkäriä ja englantilaista toffeeta. Varsin monipuolista, eikö?

Osa 5 – Parasta musiikkia
- Voimakas ja mahtipontinen musiikki, jonka soitinkirjo on mahdollisesti laaja. Tärkeintä on kuitenkin, että siinä on sitä jotain. Että biisi iskee. Sitä ei voi sanoin selittää, se on vain tunne, joka tulee tai ei tule.

Osa 6 – Minun päiväni
- Oli ihan mukiinmenevä.

Osa 7 – Paras ystäväni
- Näitä on monia. Toki Jani, muutama tyttökaveri ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä tietokoneeni. Ainakin vietän sen kanssa eniten aikaa. :D

Osa 8 – Kouluaikani
- On nykyisin yhtä lusmuamista. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.

Osa 9 – Uskoni
- Uskon jonkinlaiseen korkeampaan voimaan, mutten osaa sanoa tarkkaan, että millaiseen. Olen havainnut uskovani jossain määrin myös kohtaloon.

Osa 10 – Rakastan
- Näitä asioita on paljon, mutta sanotaan, että kirjoittaminen. Jos se vietäisiin minulta, voisin saman tien hypätä sillalta alas.

Osa 11 – Sisarukset
- Löytyy kolme veljenpuolikasta.

Osa 12 – Käsilaukussani
- Siellä on kuule vaikka mitä. Koulutavaraa, syötävää, meikkejä, rahaa ja miljoona kuittia.

Osa 13 – Tällä viikolla
- Olen ollut oikein kunnon lusmu, mutta samaan aikaan myös stressaantuneempi kuin pitkiin aikoihin.

Osa 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
- Äääh, en jaksa luetella.

Osa 15 – Unelmani
- Tämän maailman olemuksen pakeneminen & tulla onnelliseksi.

Osa 16 – Eka suudelmani
- Oli joskus ala-asteella.

Osa 17 – Mieleisin muistoni
- Näitä on monia. Lapsuusmuistoilla on toki aivan erityinen paikka sydämessäni.

Osa 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
- Hmm, olisikohan joku lapsuuden syntymäpäivistä. Halusin aina jonkun teeman juhliini, välillä se oli prinsessaa, välillä viidakkoa ja välillä kauhua. Isälläni ja äitipuolellani oli tapana lavastaa yksi huone täysin teeman mukaiseksi. Oli älyttömän jännittävää joutua suorittamaan tuollaisessa huoneessa tehtäviä, kun jouduin varomaan milloin mitäkin kummitusta tai kannibaaliheimon päällikköä. (Mua huvittaa vieläkin ajatella iskää siinä afroperuukissa.)

Osa 19 – Kaduttaa
- että mässytän näitä sipsejä. Pitäisi syödä terveellisemmin.

Osa 20 – Tässä kuussa
- kirjoitukset loppuvat. ♥

Osa 21 – Ikimuistoinen tapahtuma
- Öö... No ainakin se, että äkkäsin tänään saaneni ruotsin 5-kurssista kasin. Olin jo heittänyt toivoni koko aineen suhteen ja tuo numero tuli ihan puun takaa. Valoi kieltämättä hieman uskoa itseeni opiskelijana.

Osa 22 – Paras muisto viime kesältä
- Lukekaa edellisiä päivityksiäni, niin eiköhän sieltä löydy useampikin. En halua ruveta toistamaan itseäni.

Osa 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
- Outin heitot asiaan kuin asiaan. Tuo tyttö on pelastanut minut niin monelta ahdistavalta tunteelta humoristisilla letkautuksillaan. Lisäksi toisinaan myös kirjoittaminen. Välillä se vaan pahentaa fiiliksiä, mutta olen valmis tekemään uhrauksia hyvän tekstin vuoksi.

Osa 24 – Tämä saa minut itkemään
- Liian moni asia. Olen nykyään toisinaan kuin joku vesiputous. Mutta jos pitää yksi asia sanoa niin koskettavat kirjat.

Osa 25 – Jos saisin toivoa mitä vain
- niin toivoisin, että maailmassa olisi enemmän kaltaisiani ihmisiä. (Tämä kohta on tainnut aiheuttaa jotain väärinkäsityksiä. En siis tarkoita, että olisin täydellinen ihminen, jonkalaisia olisi maailman oltava pullollaan, vaan haluaisin maailmaan enemmän ihmisiä, joiden kanssa voisin tuntea yhteenkuuluvuutta samankaltaisten ajatusmaailmojen osalta.)

Osa 26 – Pelkään
- kasvojeni menettämistä.

Osa 27 – Suosikkipaikkani
- Oma koti kaikkine muistoineen.

Osa 28 – Ikävöin
- Kesää ja tällä hetkellä myös inspiraatiotani.

Osa 29 – Tähän pyrin
- Kehittymään ihmisenä niin paljon kuin suinkin voin.

Osa 30 – Soittolistallani
Deathlike Silence - Moonlight Shadow
Abney Park - Dear Ophelia
Emilie Autumn - What If
Mary Magdalan - The Dark Passenger
+ Nox Arcanan Winter's Eve - levyn kappaleet

Osa 31 – Viimeinen hetki josta haluan tässä kertoa
- Hmm?

***

Muutamia kuvia markkinoilta:






4 kommenttia:

  1. Markkinat on kyllä kieltämättä oikein mukavia, vaikka harvoin sieltä tosiaan tulee mitään ostettua. Mutta joku tunnelma niissä tosiaan on, mikä vetää puoleensa. Se on ihan eri juttu, kun tavallisissa kaupoissa käyminen. Markkinat viestii jostain sellasesta vanhasta ajasta, ja pidän varsinkin siitä että monessa kojussa on aistittavissa se itse tekemisen tunnelma, aitous ja omavaraisuus. Ja sitten on tietty erikseen ne kojut missä on ulkomailta raahattua krääsää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin nimenomaan. En olisi osannut itse paremmin tiivistää. Elokuussa tarkoitukseni olisi mennä keskiaikamarkkinoille, joissa tuo tunnelma on kenties vielä tavallista paremmin tavoitettavissa. :)

      Poista
  2. Hohhoijaa miten voi olla noin itsekeskeinen tyyppi kuin sinä!

    VastaaPoista