sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Saanhan olla hitusen katkera?

Nyt se olisi sitten viimeinen lomapäivä meneillään. Kamalaa. Olisin mielelläni voinut ottaa vielä pari viikkoa lisää lomaa. Mutta ei, huomenna taas on raahauduttava sisään Mikkelin lukion kolkoista ovista. No, onneksi ei sentään ole pitkä päivä.

Ennen sitä on kuitenkin vuorossa vielä pikkuveljeni synttärit. En ole tänään oikein juhlatuulella, mutta toisaalta on ihan kivaa tehdä jotain muutakin kuin vain nököttää neljän seinän sisällä omassa huoneessa. Lisäksi sain hyvän syyn meikata oikein kunnolla.


Kaipaisin uutta Halloween-iltaa. Jotenkin koko viimekertainen tyttöjen ilta jäi ärsyttämään. Koko touhu ei tavallaan tuntunut liittyvän millään lailla Halloweeniin jos ei oteta lukuun asujamme. Olisin halunnut mukaan enemmän kunnon keskustelua, sekä Halloween-tunnelmaa ja vähemmän turhaa huutamista, päälle puhumista ja vittuuntumista. Haluaisin illan, jossa olisi ehkä vain kaksi tai kolme ihmistä, Poen novellikokoelma, kynttllöitä ja Nox Arcanan musiikkia.

perjantai 28. lokakuuta 2011

It's our town, everybody scream, in this town of Halloween

Saatiin kuin saatiinkin tyttöjen kanssa kasaan pienimuotoiset Halloween-pirskeet. Aluksi tarkoituksemme oli vain viettää tavallinen tyttöjen ilta, mutta paria iltaa ennen sovittua päivää sain päähäni ajatuksen Halloween-kemuista. Tuli hieman kiire alkaa sopia, kuka tuo mitäkin syötävää ja sen vuoksi itse juhlatkin kärsivät hieman.

Minä raahauduin Outille noin kello kaksi, jolloin myös Rosan piti (nimenomaan piti) saapua paikalle. Rosalla kuitenkin kesti kuuteen asti päästä lähtemään, jonka vuoksi kävimme kahdestaan Outin kanssa kaupassa. Matkalla tapasimme Annin, jonka pyysimme myös mukaan illanistujaisiin. Hänkin saapui kuitenkin vasta samoihin aikoihin Rosan kanssa. Ennen kolmen puuttuvan tytön ilmestymistä teimme Outin kanssa maskeerauksemme valmiiksi. Minun oli tarkoitus esittää 1900-luvun alussa kuollutta burleskitanssijaa, jonka hullu ihailija surmasi. Outi puolestaan ei ollut oikein varma tarinastaan, mutta hänkin esitti epäilemättä jotakin kuollutta.

Anni ja Rosakin tekivät meikkinsä meillä. Kummallakin se oli hyvin tummanpuhuva, sillä Rosa oli vampyyri ja Anni... Siitä en oikein saanut selkoa koko illan aikana. Minulla on kyllä video, jossa hän kertoo epämääräisen tarinansa, mutta se on sen verran sekava ja annimainen, että taidan jättää sen julkaisematta.

Asujemme valmistuttua päätimme alkaa leipoa muffinsseja, tekemään alkoholitonta booliamme ja laittamaan esille muita tarjoiluja. Kukaan ei suuremmin ollut alkoholittomuutta vastaan, vaikka odotinkin saavani kuulla nurinaa ehdotustani vastaan. Minusta vaan tuntui, että meidän tyttöjen illoissa juominen on aina karannut täysin käsistä ja loppujen lopuksi Outia ärsyttää siivota kämppä aamulla. Vaihteeksi siis näin. Euroviisu-night opetti meille paljon.

Kesken muffinssien valmistuksen saapui paikalle myös Sanna, joka poikkesi hyvin paljon kirkkaanpunaisella piru-asullaan muusta mustanpuhuvasta joukosta. Sitä tyttö kauhistelikin ja kertoi isänsä nauraneen hänen "biisoniasulleen".

Sanna toi tullessaan myös syötävää. Hänen itse valmistamansa voitaikina-nakkirullat olivat ehkä hitusen omaperäisen makuisia kylminä, mutta uskon niiden olleen lämpinä oikein hyviä. Lisäksi Sanna toi mukanaan myös jonkin verran karkkia.

Omasta takaa olimme Outin kanssa hankkineet sipsejä, dippejä, sekä limpparit. Muffinssien valmistuessa totesimme niiden olevan ihan hyviä, joskin hieman liian makeita. Valitettavasti ne eivät vaan näyttäneet kamerassa kauhean edustavilta.

Alkoholiton boolimme nauratti kaikkia. Visioni oli ollut lasimaljassa tarjoiltu vaaleanvihreä, punaisilla jäillä ja hedelmillä koristeltu juoma. Tulos oli kuitenkin hieman toinen. Ensinnäkään Outi ei ollut löytänyt aamulla jääpalamuotteja, joten jäät jäivät pois laskuista. Myöskään omenaviipaleita ei voinut käyttää, sillä puolet porukasta oli kyseiselle hedelmälle allergisia. Loppujen lopuksi boolistakin tuli tummankeltaista, eikä asiaa helpottanut valkoinen, hieman pottamainen malja. Voitte varmasti arvata miltä lopputulos näytti. Lohduttauduimme sillä, että ainakin se sopi juhlan teemaan. Eikö Halloweenina ole usein tarkoituskin tarjoilla kaikkea ällöttävän näköistä?

Syötäviemme kanssa otimme suunnaksemme yläkerran ja Outin huoneen, jossa oli tarkoitus mutustaa tekeleitämme, pelotella toisiamme, ottaa kuvia ja katsoa elokuvia. Saimme kuitenkin peloteltua Annin niin pahasti, että jouduimme lopulta lähtemään hänen mukaansa hakemaan tytön tavaroita tämän kotoa. No, ei siinä mitään, matkaahan oli ehkä 200 metriä. Reissu oli sinänsä ihan huvittava, että joku humalainen keski-ikäinen mies jäi tuijottamaan pitkäksi aikaa ystäväporukkaamme. Voin kuvitella miten hän on jälkeen päin vakuutellut ryyppykavereilleen nähneensä pirun ja kuolleita.

Leffaosuus meni hieman mönkään. Meillä oli runsaasti elokuvia, mutta Omenia aloittaessamme huomasimme, että Outin kaukosäätimestä oli pataristot loppu. Valitettavasti hänen kotonaan ei ollut niitä enempää, joten jouduimme katsomaan leffan tanskan kielisillä teksteillä. No, onneksi sentään ymmärsimme jotenkin englantia. Minulle se tosin oli siinä tilanteessa se ja sama, sillä nukahdin aivan leffan alussa.

Sanna ja Rosa
Sanna ja minä
Outi ja minä
Rosa ja minä
Minä, Anni ja Rosa
Sannan Jeesuslapsi-nakkikäärylät (vai miksi niitä nyt pitäisi kutsua? :D)
Kusenkeltainen boolimme
Muita eväitä
Muffinssit, joista ei saatu koko iltana yhtä ainutta edustavaa kuvaa

(Asuni koostuu Burleskan korsetista, Nelly.comin kengistä, Outin bolerosta, jonka alkuperästä minulla ei ole mitään hajua, Morticialta ostetusta hameesta, Back Streetin hatusta ja KappAhlin korusta.)

Ohjeet meikkiini:

1. Pohjusta iho vaalealla meikkivoiteella
2. Levitä päälle hyvin vaalea puuteri tai valkoista luomiväriä, kuten itse tein. MYÖS HUULILLE! (Voi levittää myös kaulaan.)
3. Tee ohuet rajaukset ja tummenna kulmat. Käytä alarajauksissa myös punaista kynää.
4. Levitä violettia, mustaa ja tummanpunaista luomiväriä silmien ympärille ja alle. Korosta erityisesti varjoisia kohtia.
5. Levitä edellisiä värejä myös poskipäiden alle ja kasvojen muille varjokohdille.
6. Käytä edelleen samoja luomivärejä ja tee mustelmia tuputellen värejä vähän kerrassaan haluamallesi kohdalle. (esim. kaulaan)
7. Kiinnitä irtoripset.
8. Tuputtele kevyesti punaista/tumman violettia huulipunaa huulten sisempiin osiin.

Top 5 Halloween-kappaleet

1. This is Halloween by Marilyn Manson

2. Night of the Wolf by Nox Arcana

3. The Labyrinth of Dreams by Nox Arcana

4. Gingerbread Coffin by Rasputina

5. Blue by The Birthday Massacre

torstai 20. lokakuuta 2011

Täytehetkiä

Tämä päivä on ollut kokonaisuudessaan hieman hämmentävä. Ensinnäkin heräsin painajaisiin. Minulla ei ole mitään tietoa siitä, mitä ne ovat käsitelleet, mutta ensimmäinen asia, jonka aamulla tajusin oli että olin helvetin peloissani. Ei mitenkään miellyttävä. Janin aamuinen kyläily piristi onneksi jonkin verran. Täytyy sanoa, että hän oli hyvin suloinen tuodessaan minulle suklaata kuullessaan inhottavasta olostani.

Haluaisin elämääni jotain uutta sisältöä. Uusia tapahtumia, uusia ihmisiä ja ennen kaikkia kokemuksia. Tämä ei tarkoita, että haluaisin hylätä vanhan, ainakaan täysin, mutta jotakin erilaista kaipaisin kyllä. Kaipaan vapautta. En sellaista, mitä kaksikymmentävuotta tylsässä avioliitossa eläneet naiset kaipaavat, vaan matkustelua ja kevyempää oloa. Olisin juuri nyt avoin kaikelle uudelle, mutta täällä Mikkelissä ei juuri sellaista ole tarjolla.

Myös luovuuteni kärsii kokemusten puutteesta. Tekstit toistavat samaa kaavaa. Ehkä Halloween korjaa asian.

Nämä rivit syntyivät tämän kappaletta kuunnellessa. (Eikä se suinkaan ole tilanteeseen vähiten sopiva kappale.)

tiistai 18. lokakuuta 2011

Ostosreissu piristysruiskeena

Kävinpä lauantaina Helsingissä shoppailemassa. Reissu oli oikein antoisa. Olen nyt (jälleen) yhtä korsettia rikkaampi. Mukaan tarttui myös hame, raidallinen paita, pikkuinen hattu, avainkoru, kameekoru, kengät ja takki. Kaikki ovat mielestäni vallan ihania ostoksia.

Muutenkin matka oli ihan mukava. Sainpahan jälleen Arnoldsilta maukkaan donitsin ja hieman pirteämmän olon. (Joka ei siis ollut pelkästään donitsin ansiota. :D) Syynä oli ehkäpä pääkaupungin tunnelma ja sen väenpaljous, mikä on oikeastaan aika kummallista, sillä en yleensä pidä paikoista, joissa on kamalasti ihmisiä. Ehkä Helsingin viehätys johtuu siitä, etteivät ihmiset siellä ole harmaata massaa. Erilaisia tyylejä näkyi paljon ja vaikkeivät kaikki olleetkaan mieleisiäni, toivat ne silti katukuvaan omaperäisempää ilmettä.

Tänään jaksoin taas pitkästä aikaa raahautua matikan tunnille. Kai siitä oli jotain hyötyä, sillä olin ymmärtävinäni suurimman osan asioista. Eipähän tule mitään viitosta kokeesta. Ainakaan jos jatkan samaan malliin.

Päivä oli muutenkin ihan mukiinmenevä. Oloni on tosin hieman pöhnäinen nyt. Ehkä kuitenkin saisin jonkinlaista tekstiä aikaiseksi.

(Hattu & Paita: Back Street, Shortsit: Vero Moda, Kengät: Spiritstore, Takki: Exotic)

torstai 13. lokakuuta 2011

Ei enää pakkopullaa tänne, kiitos

Varoitan jo etukäteen, ettei tämä merkintä tule sisältämään mitään erityistä ajatusta. Tämä on lähinnä terapeuttista liirumlaarumia. Sattuu nyt tuntumaan hyvältä selittää kaikenlaista mietteistään. Etenkin, kun tuntuu olevan jotenkin rauhaton olo. Yritän auttaa sitä klassisella musiikilla. Tällä hetkellä soi Swan Lakesta The Dance of Queen Swan. Usein klassinen toimii minulla lähinnä taustamusiikkina, mutta tämä nimenomainen kappale ja muutama muu vetoavat suoraan tunteisiini. Ehkä tämä siis ei ole paras valinta levottomaan olooni, mutta tuntuu silti, että juuri tätä minun täytyy kuunnella.

Huomaan löytäväni yhä useammin itseni ajattelemasta asioita, joita minun täytyisi tehdä. Täytyisi liikkua enemmän, syödä terveellisemmin, tehdä koulujuttuja ahkerammin ja välttää lusmuilua. Mutta miten voisin olla vaatimatta itseltäni kaikkea tuota, kun tiedän pystyväni vaatimiini asioihin jos vain oikeasti yritän? Etenkin kun tiedän, että saamattomuus voi tuoda mukanaan ikäviä seuraamuksia.

Tänään laiskuus vei kyllä voiton. En ole liikkunut pientä jumppailua lukuunottamatta ja koulukin on jäänyt erittäin vähälle huomiolle. Lusmuilua on tullut harrastettua jonkin verran. Terveellinen ruokavaliokin on ollut vähän niin ja näin.

Voi kun vain saisin itseäni niskasta kiinni. Mutta minkäs teet, kun voimia vain ei löydy. Olen niin lopen kyllästynyt tähän puurtamiseen. Joinakin päivinä sitä vain haluaisi jäädä peiton alle haaveilemaan mahdottomia. (Ei niin, etteikö niin olisi koskaan käynyt.) Todellisuus osaa toisinaan olla turhan julma. On niin monia asioita elämässäni, jotka haluaisin muuttaa. Mutta niin, pahemminkin voisi kyllä olla. Ehkä ryven kurjuudessani aivan turhaan, ken tietää.






Uusi korsetti

Ostin pari päivää sitten Hannabellalta korsetin ja täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen. Väri on juuri sellainen, mitä olen etsinytkin. Sainpahan halvemmallakin kuin liikkeestä.



tiistai 11. lokakuuta 2011

Lusmupäivä

Tänään jätin suosiolla matikan tunnin väliin ja raahauduin Prismaan katsomaan olisiko uusin Potter-leffa jo tullut sinne. No eipä se tietenkään ollut, mutta mukaan tarttuivat kuitenkin Wiener Nougat-rasia ja The Ninth Gate - leffa. Tänään on kyllä pakko polkea sitten ihan kunnolla tuolla meidän kuntolaitteella, että syödyt kalorit kuluvat. En minä tietenkään koko rasiaa ahminut, mutta on silti huono omatunto. En onneksi liho kauhean herkästi, mutta inhottaa silti ajatus, etten tekisi mitään syömäni suklaamäärän jälkeen.



(Mekko Z.i.p.:istä, bolero Vero Modasta, hiuskoriste Accessorizesta, helmistä ei muistikuvaa)

Tänään pitäisi tehdä äidinkielen tutkimusraportti esiintymisjännityksestä. Lisätöitä poissaolojen vuoksi. En kyllä ymmärrä opettajaani, sillä kyseisestä kurssista minulla oli tasan kolme poissaoloa. Toisesta hänen opettamastaan oli kyllä viisi, joten olisi mieluummin antanut pari tekstintaidon vastausta tai esseen kirjoitettavaksi siitä. No miten vain, voin minä tuonkin tehdä. Mieluummin kyllä jatkaisin ficcejäni...

Alla olevat kappaleet ovat soineet päässäni jatkuvasti. Kummatkin mahtavia biisejä omalla tavallaan. (Jälkimmäisen video kannattaa katsoa, mutta tänne en sitä ikävä kyllä saanut, sillä Youtube on estänyt sen upottamisen.)


sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Uutta ja vanhaa

Tänään oli ihan kaunis syyspäivä, vaikkakin vähän kylmä. Tai no paljonpa minä siitä tiedän, olin ulkona ehkäpä puolisen tuntia. Joka tapauksessa olen iloinen, kun kohta pääsen isäni luokse ja saan toisen puolen vaatekaappini sisällöstä taas käyttööni. Sen paremman puoliskon, vaikka joitakin kivoja vaatekappaleita löysin äitini luotakin. (Ja Vero Modasta!) Sain vampyyriesseenikin takaisin kiitettävänä. Ainut vain, että olin vastannut vähän tehtävänannon vierestä. Olin kirjoittanut vähän tehtävänannon vierestä ja se oli toki vaikuttanut arvosanaan hieman alentavasti. No, mitäpä tuosta. Sainhan kuitenkin sen kiitettävän.

(kengät Diskosta, bolero ja caprit Vero Modasta, toppi ja takki Gina Tricotista, vyöstä ei tietoa)

Tänään olen himoinnut aivan liikaa kaikenlaista. Pari uutta korsettia olisi erittäin kiva juttu. (No, Hannabellalta on onneksi tulossa yksi.) Emilie Autumnin The Asylum for Wayward Victorian Girls olisi kanssa ostoslistan kärjessä. Sitten pitäisi vielä hankkia talvitakki ja kengät. Miksei minun ostoslistalleni koskaan näy loppua?