maanantai 11. heinäkuuta 2011

Pinnallisuus maailmamme vitsauksena

Oletko koskaan joutunut siihen epämiellyttävään tilanteeseen, jossa huomaat että keskustelukumppanillasi on pelkkää sahanpurua aivojen tilalla? Yrittäessä keskustella kääntyy tuttavasi puheet jatkuvasti uusiin vaatteisiin, laukkuihin, kenkiin, miehiin tai johonkin muuhun vähintään yhtä pinnalliseen? Tervetuloa kerhoon, et ole ainut.

On luonnollista, että ihminen haluaa pitää huolta ulkonäöstään ja joskus vaihtaa ajatuksiaan siitä kanssaeläjien kanssa. Itsekin kiinnitän paljon huomiota ulkonäkööni ja minua myös kiinnostaa miltä näytän. Jatkuvassa jauhannassa mennään kuitenkin liiallisuuksin. Minä en ainakaan jaksa kommentoida kaverin uusia vaatteita kuin korkeintaan muutamalla sanalla, jonka jälkeen vaihdan mieluummin aihetta. En näe parissa rievussa mitään niin mielenkiintoista, että niistä jaksaisi puhua monta tuntia.

Sama koskee muitakin pinnallisia juttuja. En todellakaan sano, ettei niistä saisi keskustella. Pinnallinenkin puhe voi toisinaan olla viihdyttävää, mutta kun jotkut eivät tunnu edes ymmärtävän muusta. Kaikki pyörii ulkokuoren ja hauskanpidon ympärillä, eikä elämässä ole varsinaista sisältöä ollenkaan. Ei mitään suurempaa mielenkiinnon kohdetta tai syvällisempiä mietteitä. Olen pohtinut, miten kukaan voi edes kokea sellaisen elämänä? Eikö tuollainen elämäntapa tunnu tyhjältä ja merkityksettömältä? Mitä nämä ihmiset muistelevat vanhoina kiikkutuolissaan? Sitä ihQua Gina Tricotin paitaako?

On totta, että syvällisempi ajattelutapa tuo mukanaan myös tuskaa. Tällöin löytää itsensä miettimästä hyvin usein kanssaeläjien typeryyttä ja sitä, minkälaiseksi he ovat tämän maailman luoneet ja etenkin mihin tämä kaikki johtaa. Pinnallisten ihmisten ei tarvitse ajatella tällaisia asioita, vaan he elävät omassa vaaleanpunaisessa, sokeroidussa kuplassaan, jossa tuollaisia asioita ei ole.

Itse pidän silti syvällisyyttä pinnallisuutta parempana vaihtoehtona. Minua ei kiinnosta tyhjä elämä tyhjien ihmisten ympäröimänä. Heränneenä voin myös tehdä vaikuttaa asioihin, mitä kuplassa elävät eivät ymmärrä tehdä. Tämä on valitettavaa, sillä maailmamme suurimmat varjopuolet (kuten ilmastonmuutoksen nopeutuminen ja ihmiskauppa puhumattakaan arkielämän vitsuksista) eivät häviä mihinkään, jos enemmistö ihmisistä elää noin. Siksi minä kai kirjoitan tätäkin tekstiä. Muuttaakseni asioita ja herättääkseni mahdollisimman monta ihmistä hattaraisesta unestaan. Tehdäkseni mahdollisimman monen ihmisen elämästä aitoa ja sen sisällöstä runsaampaa.

Kiitos, olen puhunut.


En omista kuvia

2 kommenttia:

  1. Minua taas ei häiritse se, ettei joidenkin ihmisten elämässä ole muuta sisältöä kuin ulkonäkö ja hauskanpito. Eläköön elämäänsä miten elävät; ei herätä minussa mitään tunnetta. :D Pinnallisuus ei ole mikään este, etteikö näitä tapauksia kestäisi jonkun pakon kuten koulun tai yhteisen työpaikan takia. Ainut merkittävä seikka minulle on se, etteivät koulu-/työkaverit saa olla lauman muodostavia ämmiä, jotka yrittävät korostaa omaa "ylivertaisuuttaan".

    Ekologiset valinnat ovat nykyään ajankohtaisia. Vintageliikkeet ja esimerkiksi kierrätysmateriaaleista vaatteita valmistavat merkit. Niihin voivat eksyä pinnallisetkin henkilöt ja ostaa jotain, jos sattuvat mieltymään tarjontaan. Silloinhan he tekevät ekotekoja.

    Ihmiskauppa on lähes kaikkien tietoisuudessa, ja kyllä sille on tehtykin jotain. Dokumentteja paritusrenkaiden uhreiksi joutuneista naisista, sarjoja kuten Tyttökauppiaat ja Seksiorjat, kirjoitettu kirjoja. Ihmiskaupan vähentämisen ideana on lisätä köyhien maiden ihmisten tietoisuutta; kertoa ettei siivoojan työ ulkomailla tarkoitakaan moppaamista vaan sitä että kemalijengi tulee joukkoraiskaamaan. Eniten hyödyttää valistaa näitä köyhiä eikä antaa jonkun hyvinvointivaltiossa elävän teinitytön havahtua maailman pahuuteen. :P

    VastaaPoista
  2. Kyllä näitä tapauksia toki kestää, mutta ei heidän seuransa mitenkään nautittavaa ole pitkällä aikavälillä.

    Joo, ovathan ne ajankohtaisia. Joku asiasta mitään tajumaton saattaa tosiaan eksyä ekologiseen kauppaan ja napata mukaansa jonkun tuotteen, joka on toki hyvä juttu. Mutta entä jos tämä sama ihminen olisikin kiinnostuneempi asioista ja näin perehtyisi tarkemmin liikkeiden tarjontaan ja Gina Tricot jäisi vähemmälle? Joo, shoppailen itsekin Ginassa, mutta se johtuu pitkälti siitä, ettei Mikkelin tarjonta ole huikaiseva ja että porukat eivät oikein mielellään anna minun pistää rahojani nettiliikkeisiin (lukuunottamatta ehkä jotain Nelly.comia), kun niiden kanssa tuli "pientä" sekaannusta. Olisi kiva osata ommella itse, mutta olen toivoton sen suhteen.

    Ihmiskauppa on kaikkien tietoisuudessa, mutta on eri asia välitetäänkö asiasta tippaakaan. Dokumentteja yms. on tehty, mutta jos useampaa ihmistä oikeasti kiinnostaisi niin maiden hallituksetkin voisivat ehkä tehdä jotakin asian eteen. Tai suuryritykset, mutta valitettavasti kaikki tuntuu pyörivän nykyään rahan ympärillä, eivätkä ökyrikkaat panosta maailman tilanteeseen vaikka voisivat. Monet toimenpiteet tuskin tuntuisivat heidän kukkarossaan suuremmin.

    Niin, kyllähän köyhien valistaminen todellakin on tehokkaampaa, mutta en puhunutkaan tässä tekstissä pelkästään teinitytöistä. He olivat ainoastaan esimerkki, jolla havainnollistin aihetta. Gallerian merkintäni oli lähinnä siitä, miten he ärsyttävät, mutta tämän tekstin oli tarkoitus käsitellä ongelmaa laajemmin.

    Minun olisi varmaankin pitänyt ottaa mukaan useampia esimerkkejä, kun tekstin idea jäi vähän epäselväksi. Huomasin itsekin, että olin puhunut tässä enimmäkseen teineistä, vaikka olisi pitänyt ottaa mukaan paljon muitakin. Minun mokani.

    VastaaPoista