sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Runopostaus 1

Ajattelin nyt postata muutaman kappaleen runojani. Lisäilen tänne myös vanhoja runojani, joten osa näistä ei ole enää minulle kovin ajankohtaisia.

Addiktio

Avasit vanhat arvet
revit ruvet rikki
kasvatit piruilleni sarvet
olet kuin voimakkain arsenikki

Päivieni valo

Jokaisen maailmassa on aurinko
välillä autuus
välillä ahdinko
Päivisin se lämmittää
lumet sulattaa
Öisin väistyy
ja viima puhaltaa

Milloin nousee aurinkovanhukseni?
Rampa ja sokea
silti ainut valonsäteeni

Aamutaivaat

Sadepisaroita lasipinnalla
balettiaskelia aamukasteisella nurmikolla
Turkoosit taivaat odottavat ottajaansa
Kaikki on mahdollista
Huomisen kipuja on turha kärsiä
anna sen odottaa

Tänään olet vapaa valitsemaan

Kivuista suurin

Itseinho
Viha
Suru
Pelko
Turtumus
Ahdistus
Haikeus
Syyllisyys

Ne kestäisin
läpi usvan ja noen tieni raivaisin
Nuo tunteet vain suolakiteitä haavassa
Ilman sitä ei kipua sielussa
Kiteet kivuttomia iholla
pelkkiä likatahroja

Mutta rakkaus on veitsi joka viilsi haavat
Täytäntöön pani kivun kaavat

(c) Belsissa

Pääkipuja ja unelmia kesästä

Tulipa nyt sitten pitkästä aikaa juhlittua ja vieläkin on hieman pääsärkyä, vaikka juhlat olivat jo perjantaina. Väsyttääkin ihan törkeästi ja eilen nukahdin pariin otteeseen näppiksen päälle, enkä saanut mitään hyödyllistä aikaiseksi.

Nyt yritän lukea pikkasen ruotsia huomista kuuntelukoetta varten, mutta eipä taida tulla mitään kun tuon CD:n ihmisten äänet ovat niin ärsyttäviä, että kipu päässä vain kasvaa.

Löysin boohoo.comista muutaman aivan ihanan vaatekappaleen, joiden kuvat minun on nyt aivan pakko liittää tähän.


Aivan ihana, suloinen pitsipaita! Ihastuin tuohon aivan totaalisesti, enkä nyt mitenkään kykene olemaan kuolaamatta sitä.

Jotenkin tästä mekosta tuli sellainen ihana, kesäinen olo! Voisin hyvinkin kuvitella itseni tuo mekko päällä, valkosankaisissa aurinkolaseissa ja kukkakuvioisissa kangaskengissä kävelemään isäni asuntoa vastapäätä sijaisevalle tielle pellon varteen auringonnousun tai -laskun aikaan.

Tämäkin todella ihana!

Nyt tuli taas sellainen olo, että kesä saisi tulla vikkelään. Kaipaan niin kovasti erilaisissa väreissä hehkuvia maisemia; ohrapeltoja, kukkaniittyjä, kirkkaansinistä taivasta, auringonlaskuja... Kesäpäivissä on todellakin jotakin ainutlaatuista, joka jää mieleen eikä poistu sieltä edes talven synkimpinä hetkinä.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Vaatteita, vaatteita, vaatteita....

Löysin aivan ihania vaatekappaleita muutamasta nettikaupasta, enkä todellakaan voi vastustaa kiusausta laittaa tänne muutamia kuvia. Olen nimittäin todella innostunut erityisesti tämän kevään maalaisromanttisista kukkakuoseista ja nyt en himoitsekaan mikään vaatekappaletta enempää kuin luonnonvalkoista, punaisin tai vaaleanpunaisin kukin kuvioitua minimekkoa. (Vaikkakin myös kukkahiuskoristeet ja hempeänväriset, söpöt kengät ovat mieleeni.)

Embroidery Halter Dress EUR 38,90, Rare Fashion - NELLY.COM
Floral Tube Dress EUR 42,50, Rare Fashion - NELLY.COM
Alaia Dress EUR 49,90, B.Young - NELLY.COM
Lace Rose Leggings EUR 29,90, Saint Tropez - NELLY.COM
Karen EUR 99,00, Friis & Company - NELLY.COM
Lace Panel Bodycone Dress EUR 59,90, Rare Fashion - NELLY.COM

Kaikki edelliset olivat siis nelly.comin vaatteita, sillä en jaksanut nyt linkittää tähän muita löytöjäni. Meinasin kuitenkin huomenna laittaa lisää kuvia muun muassa boohoo.comin tuotteista. Nyt silmäni kuitenkin lurpsahtelevat jatkuvasti kiinni, joten en jaksa enää tehdä yhtään mitään.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Stressiä ja uhrilampaita

Ei voi sanoa muuta kuin, että tänään on ollut todella kaunis päivä. Aurinkoa, aurinkoa ja aurinkoa. Tälläkin hetkellä se kurkkii hieman verhon takaa luoden huoneeseen himmeän valaistuksen. Ihanaa, että kevät näyttää olevan tulemaan päin, vaikkeivät lumet olekaan juuri sulaneet teitä lukuunottamatta.

Muuten on, ihme kyllä, kovin väsynyt olo. Tuntuu, että voisi käydä saman tien nukkumaan, mutta minun on kyllä tänään pakko tehdä nuo koulujutut. Thomas Harrisin Uhrilampaiden lukeminen ei nyt ole mikään ongelma, sillä kirja on mielenkiintoinen, mutta ranska, ruotsi ja fysiikka eivät nyt kyllä jaksa kiinnostaa minua tippaakaan. Huono puoli tässä on se, että kohta on koeviikko, joka tarkoittaa mekaanista lukemista, sekä verta, hikeä ja kyyneliä. Ainakin jos sattuu olemaan samanlainen laiskuri kuin minä olen ja lukee kokeisiin vasta edellisenä päivänä. Voin sanoa, ettei se ole mitään kivaa touhua: 12 tuntia yhden vammasen fysiikan kirjan kanssa. Viimeksikin minulle tuli mielettömästi inspiraatioita ties millaisiin ficceihin, tarinoihin, blogimerkintöihin ja runoihin, mutta en voinut koskeakaan runokirjaani, saati sitten tietokoneeseen. Arvatkaa vain, olivatko kaikki ideat kadonneet kuin tuhka tuuleen heti koeviikon jälkeen?



Anteeksi, minä jaarittelen ihan joutavia. Ketään ei varmasti kiinnosta lukea tällaista typerää valitusta enää riviäkään, joten vaihdan aihetta.

Kävin ystävieni kanssa katsomassa Shutter Islandin leffateatterissa. Odotin elokuvalta aika paljon, sillä juoni ja henkilöt vaikuttivat mielenkiintoisilta. Valitettavasti jouduin kuitenkin pettymään loppuen lopuksi aika pahastikin. Loppu oli maailman ennalta-arvattavin, josta en tässä nyt tietenkään kerro, ettette spoilaannu. Ystäväni ja min nimittäin aprikoimme mahdollista loppua ennen elokuvateatterin valojen sammumista emmekä osuneet suinkaan väärään. Argh, miksi kaikki mielisairaalaleffat päättyvät aina samalla tavalla?

En kuitenkaan sanoisi, että leffa ihan totaalisen huono oli. Juoni nimittäin oli ihan mielenkiintoinen ja erityisesti päähenkilön unet kiehtovasti toteutettu. Myös näyttelijöiden suoritukset olivat ihan mukiinmeneviä, vaikken DiCapriosta juuri pidäkään lukuunottamatta hänen Titanic - roolisuoritustaan.



Itse elokuvaa hauskempaa oli laittautua iltaa varten, mutta valitettavasti en saanut itsestäni kuin naamakuvia kännykän kameralla, toisin sanoen laatu on jotain aivan järkyttävää.

Ärsyttää, näytän tässä ihan pikkutytöltä, mutta enpä saanut parempaakaan.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Vaatekriisi

Päätin juuri, että inhoan mun jokaista vaatetta, kiitos nelly.comin ja My Inner Divan! Tuntuu, että omasta vaatekaapista löytyvät tuotteet ovat suoraan sanoen järkyttäviä ja kuluneita rutkuja, joilla ei tee mitään. Tokihan niitä vaatteita voisi ostaa lisää, mutta se on pikkuinen ongelma, kun rahaa on ehkäpä jotakin 40 euroa. Sitten kun pitäisi vielä vähän säästääkin mahdollista lomamatkaa ja kesää varten, mutta en osaa. No, ehkäpä revin jostakin vähän rahaa, yleensä muutaman tällaisen päivän jälkeen sitä yllättäen tipahtaakin jostain. Toivotaan siis parasta! =)




P.S. Huomasin juuri, että etenkin tuolla My Inner Divassa onkin ihan älyttömän halpaa! Taisin siis panikoida aivan turhaan.