maanantai 28. joulukuuta 2009

Pukukriisejä ja kysymyspelejä

Sainpa idean levittää kaikki koruni sängylleni ja myllätä huoneen ihan järkyttävään kuntoon, sillä tahdoin sovitella erilaisia asukokonaisuuksia. Napsin siinä sitten muutamia kuvia, mutta paha vain, että ne jäivät yhteen ainoaan asuun, kun kaverini sattuikin jo tulemaan meille.

Paita Z.i.p, liivi JC, legginssit Gina Tricot, vyö Vero Moda, korvikset H&M

Vietettiinpä tässä sitten hauskaa iltaa Tiian ja Fazer-karkkien kanssa. Ainut vain, että oli ehkä hieman tekemisenpuutetta, joten saatiin idea pelata ikivanhaa ja erittäin typerää kysymyspeliä. Tiedättehän: on kysymys- ja vastauskortteja, joita molempia nostetaan umpimähkään, jolloin syntyy aika hassuja yhdistelmiä. No, eihän siinä muuta, paitsi että veikkaan pelin olevan tarkoitettu ehkä ala-asteikäisille.


No, satuttiin sitten selailemaan pikkasen juhlapukusivustoja ensivuoden vanhojentanssien tähden, josta seurasikin pienimuotoinen kriisi. Netissä ei nimittäin tuntunut olevan yhtä ainutta hienoa pukua, korkeintaan kelvollisia. Minusta alkaa vähitellen tuntua, että alan kallistua teetättämisen puolelle.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Muutaman elokuvan puvustuksesta ja Mary Magdalenesta

Täytyy sanoa, että rakastuin, kun syvennyin muutaman elokuvan (Marie Antoinette, Herttuatar, sekä muutama Jane Austenin romaaneihin perustuva elokuva)puvustukseen. Minun oli suorastaan pakko selata aina vain lisää ja lisää vanhasta ajasta kertovien elokuvien kuvia, jotta saatoin ihastella niiden upeita pukuja. Ajattelinpa nyt lisätä tännekin muutaman kuvan, joihin erityisesti tykästyin:



Elokuvasta Marie Antoinette


Elokuvasta Herttuatar


Jane Austenin romaaniin perustuvasta minisarjasta Emma

Toinen, mihin ihastuin jo muutamaa kuukautta sitten on vaatekauppa Mary Magdalene ,jonka tuotteet ovat suloisia ja hempeänsävyisiä. Valitettavasti sivustosta ei ymmärrä paljoakaan, sillä suurin osa teksteistä on käsittääkseni japaniksi.


Mary Magdalenen tuotteita

Kuka on Belsissa ja millainen on hänen bloginsa?

Pistin tämän esittelyn uuteen uskoon 25.04.2013, koska entinen oli suoraan sanottuna tekotaiteellista, väkisin väännettyä liirumlaarumia. Se ei tosin ole mikään ihme, sillä olen kirjoitellut tätä blogia jo aika monta vuotta.

Bloggaamisen aloitin 16-vuotiaana, lukion ensimmäisellä luokalla. Tuolloin olin aika viaton, eskapistinen ja varsin naiivi tyttönen. Näköjään tekstien perusteella myös vähän tärkeilevä. Kiinnostuksen kohteet olivat osittain samoja kuin nykyäänkin, osittain hyvin erilaisia. Historiallista pukeutumista (lähinnä barokki,viktoriaaninen aika ja rokokoo), leffoja ja kirjoja. Kirjoittamista, piirtelyä ja kauniita asioita. Vapaa-aikani vietin lähinnä fanfictionin parissa tai istuen kahvikuppi kädessä raapustellen luonnoslehtiöön. No, minähän en varsinaisesti edes tykännyt kahvista. Ajatus vaan nyt sattui olemaan niin älyttömän tunnelmallinen. Kolea syyspäivä, kuppi kahvia ja luonnoslehtiö. Sellainen minä vähän olin. Omasta mielestäni hitusen huvittava. Blogimerkinnät noilta päiviltä koostuvatkin lähinnä pukeutumis- ja tunnelmointipostauksista. Mukana myös jonkin verran leffa- ja kirja-arvosteluja. Tuolloiset tekstini eivät myöskään olleet vähäisimmässä osassa. 

Historiallinen pukeutuminen kiinnostuksen kohteena sai minut kiinnittämään huomioni myös goottityyliin. Jo aikaisemmin olin katsellut kaivaten goottityylisiä vaatteita, mutten juuri uskaltanut niitä ostella. Lukion kolmosella uskaltauduin kuitenkin muuttamaan tyyliäni aika radikaalisti. Entinen naisellinen söpöilytyyli muuttui huomattavasti synkemmäksi. Samoihin aikoihin niin tuntui käyvän myös ajatusmaailmalleni. Minusta tuli vihaisempi, katkerampi ja masentuneempi mikä näkyi hieman myös blogissa. Aloin kuitenkin pikkuhiljaa löytää enemmän minua kiinnostavia asioita ja postailinkin paljon säännöllisemmin milloin mistäkin. Erilaisista tapahtumista ja teemailloista en ollut ennen juuri postaillut, mutta tässä vaiheessa sekin asia muuttui. Taiteilu tuli entistä suuremmaksi osaksi blogimerkintöjäni, vaikka tekstejäni aloinkin julkaista lähinnä Tuomittuja säveliä tunnenarkomaniasta - kirjallisuusblogissani, johon löytyy linkki sivupalkista. Taidepuoli korostui ehkä vähän liikaakin, sillä noita vanhoja blogimerkintöjä lukiessa teki mieli facepalmata pari kertaa. "Mä olen niin uniikki taiteilijah!!" kuuluu rivien väleistä varsin kovaa. Ei näin. 

Vähitellen opin vähän nöyryyttä ja kasvoin ihmisenä, jolloin tärkeily (luojan kiitos) jäi blogipostauksista pois. Myös mielipidepostauksien määrä kasvoi. Vähitellen tuo taiteilijuuden korostaminenkin jäi ja hyvä niin. Taide on toki yhä tärkeä osa elämääni, mutta jatkuva muistuttelu siitä, miten blogin pitäjä on niin erikoinen persoona taiteilijuudessaan on vähintäänkin rasittavaa. Kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet ehkä vähemmän pinnallisiksi ja mukaan ovat tulleet muun muassa wicca, myytit ja mytologiat. Viimeisen vuoden sisällä historian kausista keskiaika on noussut suosikikseni. Barokki, rokokoo ja viktoriaaninen aika tuntuvat toki yhä mielenkiintoisilta, mutta eivät enää aivan samalla tavalla kuin aluksi. Nykyään jopa antiikista löytää mielenkiintoisia piirteitä, vaikka se oli ennen inhokkiaikakauteni. Harrastukset laajenivat myös hieman larppauksen myötä. Se onkin nopeasti noussut yhdeksi lempiharrastuksekseni.

Maailmankatsomuksenikin on muuttunut hyvin paljon blogin alusta. Naiivista purppurunelmasta päädyttiin katkeraan synkkyyteen, josta jälleen taas positiivisempaan katsomukseen. True misantrooppi - kausi on onneksi jäänyt kauas historiaan. Ajatusmaailma on laajentunut aika paljon verrattuna tuohon aikaan. Nykyään pyrin suhtautumaan asioihin niin avoimin mielen kuin mahdollista. Äärimmäinen kyynisyys ja skeptisyys tekivät elämästäni aivan turhan hankalaa.

Pukeutumistyylinikin on muuttunut jonkin verran. Nykyään vaatteistani hieman enemmän värejä. Goottityyli alkaa olla osittain menneen talven lumia. Nykyinen pukeutumiseni on ehkä enemmän rock-henkistä. 

Nykyistä minua voisi sanoa räväkäksi, tunnepitoiseksi ja tiedonjanoiseksi. Viimeistä ei ehkä ihan kaikissa asioissa, mutta omissa mielenkiinnonkohteissani kyllä. Olen avoin persoona, puhun paljon, enkä pelkää sanoa mielipiteitäni ääneen. Entiseen poiketen olen huomannut olevani myös varsin valoisa persoona. Jos siis kuvaillun kaltaisen persoonan pälinät historiasta, taiteesta, pukeutumisesta ja ajatuksistaan kiinnostavat niin toivotan tervetulleeksi lukemaan blogiani.